Pianisti Aki Rissanen ilahdutti tiistaisella triokonsertillaan Helsingin jaZZanti-illassa. Modernistien eturiviin tiiviisti kiinnittynyt pianisti soitti ajoin hyvinkin perinteisellä tatsilla. Avausnumero oli Jimmy Giuffre Trion Gotta Dance 1950-luvulta. Uudistunut trio, eli Akin flyygeli, Emil Strandbergin trumpetti ja Ville Herralan kontrabasso muodostivat eheän integriteetin ja soivan kokonaisuuden. Rummuton trio myös svengasi temperamenttisesti – todistaen näin, jälleen kerran, trioformaatin vitaalisuudesta jazzilmaisun juuressa. Konsertin yhteydessä jaettiin lisäksi Erik Lindströmin rahaston apuraha.
Klarinetisti Jimmy Giuffre (1921–2008) luonnehti rummutonta jazztrioaan 1960-luvulla pyrkimykseksi “etsiä tonaliteetin ja muodon vapautta”. Näin voinee pitkälle sanoa myös Aki Rissasen triosta – metodit ja instrumentit vain ovat hieman toiset. Bluesin ystävät muistanevat John Mayallin rummuttoman kvartetin, samoin 1960-luvun lopusta (mm. Polydor-merkille tehty The Turning Point). Solisteina olivat saksofonisti Johnny Almond ja kitaristi Jon Mark, ja kuvio toimi upeasti.
Esimerkkejä riittää, ja ideoitahan voi transformoida moneen suuntaan. Huippukitaristi John McLaughlin sovitti takavuosina triolleen pianomestari Bill Evansin tuotantoa (hieno Time remembered -albumi). Uudistuneessa ART:ssa on paljon liikkumatilaa, tavallaan kaikki jäsenet ovat solistisessa positiossa. Mayallin keskeinen motiivi rumpuvapaalle setille – soittimien erikoislaatuisuuden ja vivahteiden välittäminen pienemmällä volyymilla – toteutui kauniisti myös ART-jazztriossa.
Pääosin Rissasen omaa tuotantoa esittävä ART aloitti 2002 kokoonpanolla Rissanen, Antti Lötjönen (kontrabasso) ja Teppo Mäkynen (rummut). Perinteisen pianotrion ilmaisussa yhdistyvät vaikutelmat pianistin laajasta spektristä, aina klassisesta tyylipuhtaudesta dynaamiseen svengiin. Aktiivisempi kausi alkoi 2009, kun KSJazz julkaisi Beautiful Anxiety -kiekon. Trio teki Suomen Jazzliiton kiertueen 2010 ja esiintyi mm. Pariisissa, Ateenassa ja Istanbulissa.
Uusi ART esitti nyt yhtyeen kaikilta jäseniltä uutta musiikkia, kuten kollektiivisen Let’s make a new one ja sen variantin, Let’s make another one, joissa lähestymistapa oli selkeästi moderni. Yhteinen sävellystyö toi lisää erilaisia näkökulmia ja tonaalisia finessejä outputiin. Erityisen nautinnollista kokonaisuudessa oli Emil Strandbergin sävykäs trumpettisoundi ja selkeät melodialinjat. Audible Forms osoitti hänen olevan myös säveltäjänä kyvykäs.
Trumpetin ja pianon dialogia oli hieno seurata, samoin trumpetti kontrabasson säestyksellä kuulosti hyvältä. Sävelmällisesti haasteellisia ja osa samasävelisistä jaksoista oli varsin vaikeitakin. Erik Lindströmille omistettu Bird Vision oli sangen redusoitu ja tärkeilemätön kappale, sanoen silti kaiken oleellisen – sävelmä myös kunnioitti maestro Lindströmin persoonallista tyyliä.
Rissanen ja Strandberg ovat aikaisemmin esiintyneet Frozen Gainsbourg- yhtyeen kanssa Ranskassa yhdessä mm. Mikko Innasen kanssa. Laulumiesten konsertin jälkeen kaksikko lähti Tukholman Fylkingen-klubille, jossa he esiintyvät basisiti Pär-Ola Landinin kanssa, Nykyiselle trioformaatille voi toivoa samanlaista menestystä kuin ART:n ensimmäisellä versiolla oli.
Erik Lindströmin apuraha rumpalille
25. vuottaan juhlivan Jazz-Pop Arkiston yhteydessä toimii Erik Lindströmin rahasto, jonkavuotuinen apuraha myönnettiin rumpali Sami Nummelalle. Luovutus tapahtui tiistaikonsertin yhteydessä. Apurahan käytöstä päättävät Musiikkiarkisto, JAPA:n hallitus ja Erik Lindström. 2500 euron apuraha on tarkoitettu Yhdysvaltain opintomatkaa varten.
Sami Nummela (25) opiskelee Helsingissä, Sibelius-Akatemian jazzosastolla. Hän on valmistunut Pop & Jazz Konservatoriosta 2014. Opettajina ovat toimineet mm. Nappi Ikonen, Teppo Mäkynen, John Riley ja Jukkis Uotila.
Palkitun rumpalin soittokokemuskin on jo merkittävä. Nummela on esiintynyt mm. Grantstand Quartetin, JASS Quartetin, Teemu Åkerblom Quartetin, Mikko Sarvanne & The Hip Companyn ja Johan Bowman Trion kanssa. Samoin Olli Ahvenlahden, Eero Koivistoisen, Timo Lassyn sekä Marten Van Der Grintenin kanssa on kertynyt kokemusta.
Tuntumaa yhtyeenjohtajana ja säveltäjänä toimimiseenkin on jo alettu hankkia. Nummela toimii pääasiassa jazzmusiikin parissa, mutta häntä kuullaan toisinaan myös kokeellisen musiikin projekteissa. Lyhyt jamituokio ART:n kanssa toi julki rumpalin vankan lyönnin, vahvan svengintajun ja huumorintajun. Samin oman musiikin ohella irroteltiin myös Duke Ellingtonin C-Jam Bluesilla.
Musiikkiarkisto JAPA:n yhteydessä toimivan Erik Lindströmin rahaston alkupääoman on lahjoittanut Erik Lindström, ja sitä kartutetaan lahjoituksin. Rahasto on tarkoitettu nuorten suomalaisten jazzmuusikoiden opiskelun tukemiseen ensisijaisesti ulkomailla.
Omasta ja Jazzrytmien puolesta onnea Samille ja hyvää matkaa!
jaZZanti-konsertti tiistaina 26.5.2015, Ravintola Laulumiehet, Helsinki
I osa: Trio Rissanen – Stranberg – Herrala (ART): Aki Rissanen: flyygeli, Emil Strandberg: trumpetti, Ville Herrala: basso
II osa: ART ja Sami Nummela, rummut
Gotta Dance – Let’s make a new one – Low Expectations – Audible Forms – Let’s make another one – For Jimmy Giuffre – Altered Settings – Bird Vision
Ylläolevasta jutusta saattaa välittyä käsitys, että Aki Rissanen Trio (Rissanen, Lötjönen, Mäkynen) olisi lopettanut. Näin ei ole: trio on hyvinkin voimissaan ja tekee mm. kesäkuussa levyn. Sekaannus pääsi syntymään, koska jaZZanti-konsertin bändistä käytettiin julkisuudessa kahta nimeä. Oikea muoto nyt konsertoineelle triolle on siis Rissanen-Strandberg-Herrala, millä nimellä se on myös Helsinki jazzin sivuilla.
Pahoittelemme sekaannusta.
Toimitus
