Michael Formanek on soittanut kontrabassoa Mingus Big Bandissä ja ollut tausta-artistina mm. Chet Bakerin ja Elvis Costellon kokoonpanoissa. Hän on ECM debytantti uudella, nyt syksyllä ilmestyneellä, “The Rub And Spare Change”, levyllään. Formanek on luova improvisaattori ja hänen sävellyksensä ovat täyteläisiä, mutta samalla hyvin erikoisia ja yllättäviä. Levyllä on kuusi hänen omaa sävellystään, joissa kaikki soittajat pääsevät näyttävästi “osingolle” soolojen muodossa.
Tunnelma nousee hyväksi keskusteluksi soittajien kesken, vaikka yhtye on uusi. Ensi esiintyminen tässä kokoonpanossa oli New Yorkissa elokuussa 2008. Soittajat eivät kuitenkaan ole toisilleen täysin tuntemattomia, sillä eri yhteyksissä on soittotuntumaa ennen saatu pitemmältä ajalta. Formanek on soittanut mm. alttosaksofonisti Tim Bernen kanssa useasti jo parikymmentä vuotta ja he ovat myös levyttäneet duona. Evan Parkerin ja Roscoe Mitchellin johtamassa Transatlantic Art Ensemble yhtyeessä soittanut pianisti Craig Taborn ja Art Ensemble of Chicago yhtyeessä esiintynyt rumpali Gerald Cleaver ovat puolestaan soittaneet pitkään yhteisissä projekteissa.
Ensimmäisestä konserttiesiintymisestä asti Formanek tunsi tarvetta saada tämän kokoonpanon yhteistyön myös levytettyä. Äänitys tapahtuikin sitten lähes vuosi tuosta ajankohdasta. Formanek on sanonut. “Se auttaa ilmiselvästi, että taustalla on paljon erilaisia yhdistelmiä. Se tarkoittaa vahvaa tietoisuutta siitä, että jokaisella on kyvyt vastata haasteisiin ja luottamus yhtyeen sisällä on korkealla tasolla. Kirjoitan musiikkia jokaisen yksittäisen soittajan vahvuuksien mukaisesti. Kun näihin vahvuuksiin lisätään sävellysmateriaali, niin tiedän soundin olevan kohdallaan. Samalla yritän johtaa heitä löytämään uusia alueita ja rakoja mihin iskeä.”
“Twenty Three Neo“ alkaa aika patoutuneella tunnepurkauksella balladin kaltaisella yhdistelmällä, jossa Berne vastaa lähes hidastetusti Tabornin pianotyöskentelyyn ja Cleaver vispilöi yksinkertaisen hienon ja tasaisen taustamaton. “Inside The Box” on selkeästi toisenlainen, siinä on ison orkesterin kaltainen lentävä rytmi ja soolot seuraavat kaavamaisesti toisiaan selväpiirteisesti. Kaiken taas muuttaa voi, “Jack’s Last Call”, leijailee takaisin hartaaseen mietiskelyyn, jossa Craig Taborn saa pääosan luritella ja juoksuttaa sormia pianon koskettimilla intensiivisellä rohkeudella, Formanekin ja Cleaverin luodessa valtavan “tahtotilan” taustalle. Loppua kohden mahtipontisuus vain kasvaa. “Tonal Suite” on pitkä seitsemäntoistaminuuttinen, jossa kaikki kombinaatiot otetaan käyttöön ja juostaan kuin villi orava puolelta toiselle. “Too Big To Fail” ei jätä kylmäksi, vaan siinä päästellään tiukalla freen otteella, jossa kurinalaisuus on unohdettu ja luova ote on löytynyt potenssiin kolme.
Kokonaisuudessaan sävellykset ovat varsin vaikeita ja äkkinäisiä käänteitä sisältäviä, mikä tekee kuuntelun haasteelliseksi. Formanek on yhdistänyt säveliä reippaan rohkeasti ja hyvin vastakkaissuuntaisesti, mikä tuntuu välillä hyvin ristiriitaiselta. Kaiketi sillä on jonkinlainen tarkoituksensa yhdistää erilaisuutta korostavat vastakohtaisuudet musiikin keinoin. Soittajat pystyvät varsin taitavasti yhdistämään voimansa ja saavat aikaan yhtenäisen musiikillisen kokonaisuuden. Helppoa ei se ole kuulijalle missään tapauksessa, mutta hyvin mielenkiintoinen tapa saada erilaista musiikkia aikaiseksi. (JKi)
Tim Berne; alttosaksofoni, Craig Taborn; piano, Michael Formanek; kontrabasso, Gerald Cleaver; rummut
Äänitys: Paul Wickliffe, Charlestown Road Studio, Hampton (NJ), kesäkuu 2009. Miksaus: Manfred Eicher ja James A. Farber Avatar Studios, New York. Tuotanto: Manfred Eicher ja Michael Formanek. Kannen suunnittelu: Sascha Kleis. Kannen kuva: Dieter Rehm. Esitteen kuvat: Valerie Trucchia. Julkaistu syyskuu.2010.
- Twenty Three Neo 8:32
- The Rub And Spare Change 9:24
- Inside The Box 5:59
- Jack’s Last Call 7:27
- Tonal Suite 17:10
- Too Big To Fail 9:17
Kaikki kappaleet ovat Michael Formanekin sävellyksiä