In The Vicinity Of 317 East 32nd St.
ELD RECORDS ER18
WOW on aika kummallinen yhtyeen nimenä. Minulle ei selvinnyt onko tällä jokin tausta, mutta eipä sillä väliä. Tämä ruotsalaisryhmä tunnettiin aikaisemmin nimellä Captain Liftig, mikä viittaa yhtyeen perustajaan saksofonisti Eric Liftigiin. Wow sai alkunsa siitä, kun Eric Liftig tapasi toisen saksofonistin Klas Lindkvistin joskus vuoden 2000 tienoilla. He alkoivat yhdessä perehtyä Lennie Tristanon musiikkiin. He keikkailivat yhdessä jonkin aikaa soitellen Tristanon tuotantoa. Lindkvistin muuttaessa Tukholmaan, jäi tämä projekti unholaan pariksi vuodeksi, kunnes Andreas Gidlund tuli kuvioihin mukaan. Tästä alkoi uuden yhtyeen ja Tristanon musiikin yhdistäminen.
Eric Liftig on syntyjään yhdysvaltalainen, mutta on vaikuttanut Ruotsissa jo vuodesta 1988 lähtien. Muut yhtyeen jäsenet ovatkin ruotsalaisia. Lehdistötiedotteen mukaan yhtyeen soitto voitaisiin luokitella mainstreamiin, jossa seikkaillaan jossakin perinteisen ja avantgarden välimaastossa. Mielestäni levyltä ei löydy minkäänlaista avantgardismia, vaan se selkeästi rouhean melodista, rikasta ja harmonista perusjazzia, josta huokuu mainstream bebopin juonikkaine käänteineen. Mutta jos oikein tarkkana haluaa olla, niin voisihan sanoa, että viimeisessä kappaleessa “Background Music” mennään avantgardismin pakeille. Sen vaikutelman kaiketi saa siitä, että molemmat saksofonistit revittelevät siinä duona.
Levyn sisältö on toteutettu pääasiassa 1978 kuolleen pianisti Lennie Tristanon hengessä. Sävellykset ovat Tristanon ja hänen oppilaittensa, Warne Marshin ja Ted Brownin käsialaa. Mukaan mahtuu myös yksi Bill Evansin ja Miles Davisin sekä yksi Charlie Parkerin ja Tommy Flanaganin yhteissävellys. Lennie Tristano tuli esille jazzpiireihin 1940 luvun puolessa ja esiintyi varsin nopeasti monien senaikaisten suurten nimien kanssa. Hänen sanotaan tuoneen musiikkiin harmonian kielen, joka oli tyypillistä tuolloin klassisessa musiikissa. Hän yhdisti soittoon samalla vapaan ilmaisun, mikä tuli sitten vasta kymmenisen vuotta myöhemmin varsinaisesti esille “free jazzin” muodossa.
Wow lähestyy tässä debyyttialbumissaan selkeästi Tristanon tavoin pitkien rytmisten ja harmonisten melodioiden keinoin pehmeästi soitossaan 1940- ja 1950-luvun jazzia, onnistuen siinä mielestäni hyvin. Se on idearikasta ja välillä empaattisen tunteellista kerrontaa, kuin harhailisi rauhallisessa maalaisympäristössä kenenkään häiritsemättä. Tämä on perusvarmaa tavaraa, jossa annetaan Tristanon musiikillisen perinteen puhua omasta puolestaan. En saa tästä kuitenkaan mitään vahvaa elämystä, mutta hyvähenkinen jazzillinen kuuntelutuokio toki on taattu. (JKi)
Eric Liftig ja Andreas Gidlund; tenorisaksofoni, Per Johansson; piano, Henrik Aronsson; kontrabasso, Chris Montgomery; rummut
Äänitys: Studio Fabriken, Göteborg, toukokuu 2007, huhtikuu, toukokuu ja elokuu 2008. Miksaus: Michael Thorén. Masterointi: Hans Olsson ja Michael Thorén. Taiteellinen ulkoasu: Hans Fahlberg. Kannen suunnittelu: Linda Sondell. Tuotanto: Eric Liftig ja Michael Thorén. Levyn julkaisupäivä on 4.2.2009
01. 317 East 32nd Street (Lennie Tristano) 4:53
02. Marsmallow (Warne Marsh) 4:04
03. Blue in Green (Bill Evans, Miles Davis) 4:40
04. Wow (Lennie Tristano) 5:59
05. Background Music (Warne Marsh) 4:04
06. Chi-Chi/Freight Trane (Charlie Parker / Tommy Flanagan) 2:16
07. Smog Eyes (Ted Brown) 5:05
08. April (Lennie Tristano) 4:08
09. Dixies Dilemma (Warne Marsh) 5:13
10. Background Music (duo) (Warne Marsh) 3:43
