Tämänvuotisen Tampere Jazz happeningin Pakkahuoneen viimeinen konsertti vei kuulijat etnojazzin pariin. Vaatimattomista oloista suureksi taiteilijaksi noussut viisikymppinen Dhafer Youssef on tunisialainen arabiluutun eli Oud-soittimen kokonaisvaltainen taituri, laulaja ja säveltäjä. Jazzkärpänen puraisi häneen jo kouluaikoina, vaikka länsimaiseen musiikkiin verrattuna hän tulee poikkeuksellisen erilaisesta musiikillisesta kulttuurista. Hän on asunut Euroopassa jo lähes 30 vuotta pääasiassa Pariisissa ja Wienissä ja nykyään hänet tunnetaan kauniista melodioista ja sykähdyttävän voimallisesta laulutavasta.
Dhafer pitää jazzissa esiintyvää groovea tärkeänä osana musiikillista yhteyttä, millä Pohjois-afrikkalainen arabitraditio ja musiikki pystytään yhdistämään. Youssef on työskennellyt merkittävien länsimaisten jazzmuusikoiden kanssa, kuten esimerkiksi Paolo Fresu, Wayne Shorter ja monet norjalaiset muusikot. Hän on tehnyt kahdeksan omaa levyä, joista uusin viime vuoden syksyllä ilmestynyt, albumi Diwan of Beauty and Odd on nyt ollut tapetilla.

Levy pitää sisällään kaikki ne ainekset, joista Dhafer Youssef on tunnettu, kauniit melodiat, sykähdyttävä laulu, tarttuva groove, taiteellisuus, taidokas soitto ja kaikki hänen kanssaan soittavat ammattimuusikot. Albumin sisältö onkin hyvin jazzillinen
Diwan Of Beauty and Oddin 11 sävellystä tekevät tutkimusmatkaa kauneuden ja outouden vuorovaikutuksen yhteydestä. Dhafer Yussefin ainutlaatuinen kyky ylittää tyylilajit ja niiden raja-aidat syntyy soittamalla outouden osa-alueet epäsymmetrisellä tavalla. Hän käyttää soitossaan tällaista tapaa saadakseen vietyä sanoman perille kiehtovan kauniilla, mutta monimutkaisella tavalla. Sieltä löytyy säveltäjän nerous. “Diwan of Beauty and Odd” on yhdistelmä itämaisia vaikutteita ja New Yorkin urbaania groovea.

Se miltä Dhafer Yussefin syyskuussa 2016 ilmestynyt albumi Diwan Od Beauty and Odd kuulostaa ja antaa esimakua siitä mitä voisi konsertilta odottaa, niin tulos oli kaikkea muuta. Olin melkein järkyttynyt esityksen kulusta ja esitystavasta.
En entuudestaan tuntenut soittajista muita nimeltä kuin pianisti Aaron Parksin levyjen kautta ja odotinkin mielenkiinnolla kuulla ja nähdä minkälainen rooli tällä nuoren polven paljon kehutulla pianistilla on esityksessä.
Petyin pahanpäiväisesti tämän konserttiosuuden kokonaisvaikutelmasta, en sinänsä Parksin soitosta, koska hän ei päässyt kunnolla esille lainkaan. Se miten koko homma toimi oli ihmeellistä venkoilua ja elostelua.

Ensinnäkin asetelma oli merkillinen, sillä Parksin flyygeli oli aivan lavan vasemmassa reunassa ja rumpali Justin Faulkner aivan oikeassa reunassa, suoraan edessäni lavalla, kaukana toisistaan. Basisti Matt Brewer oli takana keskellä lähes takareunalla eikä hänelle jäänyt oikeastaan minkäänlaista roolia koko esityksen aikana. Näin Dhafer Yussefille jäi luuttuineen huomattavan paljon tilaa hääriä ja nautiskella tämän kolmion keskipisteessä.
Sen hän myös teki liikkuen edestakaisin lavalla milloin flyygelin lähellä, milloin toisella reunalla rumpalin vierellä vuoropuhelua tehden ja jopa poistui lavalta jossain vaiheessa joksikin aikaa. Keskellä lavaa oli istuin, missä hän kävi kirkumassa perinteisiä arabikulttuurin sufi-runoudesta kumpuavia lauluja ilman luuttua useampaan kertaan esityksen aikana.
Keskusteluyhteys rumpalin kanssa muodostui aivan järjettömäksi paukkeeksi ja räiskeeksi, toki siitä oli varmasti näin sovittu, mutta itseäni tämä alkoi ärsyttää, koska basson ääni ei kuulunut oikeastaan lainkaan ja pianokin kuului vain silloin, kun Yussef kävi vuoropuhelua kahdestaan Parksin kanssa ja rumpali joi vettä.
Sain sitten lopulta tästä tarpeekseni ja poistuin taakse sivulle seisomaan ja seurasin sieltä toimintaa. Toki rumpujen sekoiluhomma tasaantui kauempaa kuunnellessa kokonaisuuteen, mutta en sittenkään ymmärrä mitä lisäarvoa konsertin kannalta toi se, että rumpalin rooli oli paukuttaa kannuja julmetun härskisti ja ylenpalttisen voimallisesti kuin sotarynnäköinnissä. Mielestäni siinä ei ollut järjen häivääkään.
Tampere Jazz Happening 2017
5.11.2017 sunnuntai iltapäivä Pakkahuone
17.30 Dhafer Youssef “Diwan Od Beauty and Odd” (TN/US)
(Dhafer Youssef – oud, laulu, Aaron Parks – piano, Matt Brewer – basso, Justin Faulkner – rummut)