Dallapé-orkesterissakin aikanaan soittanut muusikko Tauno Kukko syntyi 15. syyskuuta 1916 Kuolemajärvellä. Hän oli kansakoulunopettajan poika.
Tauno Kukko otettiin 13-vuotiaana soitto-oppilaaksi Viipurin tykistörykmentin soittokuntaan.
Kolme vuotta myöhemmin hän oli jo kelpo kornetinsoittaja, mutta pestin päättyessä kyllästynyt armeijan kovaan kuriin. 17-vuotiaana oma-aloitteinen matka Helsinkiin oli tuloksekas: Kukko hyväksyttiin laivaston soittokuntaan, josta hän jäi siviiliin vuonna 1935.
Hän soitteli Helsinginkadulla ravintola Tenhon orkesterissa, kunnes sai eräänä päivän puhelun Martti Jäppilältä. -Jäppilä kysy, voisinko tulla soittamaan äänilevylle Dallapé-orkesterin kanssa. Soitto kestäisi pari viikkoa ja tapahtuisi päiväsaikaan. Tietysti otin tarjouksen vastaan, sillä sehän tiesi rahantuloa, jota siviilissä tuntui tarvitsevan kaikkeen. Levytys sujui ammattimuusikolta moitteettomasti ja orkesterin trumpetisti kysyi, oliko Jäppilä jo kysynyt Kukkoa Dallapéhen. -Masa saapui luoksemme ja kysyi, haluaisinko siirtyä vakinaiseksi.
Naiivi kun olin, vastasin, että haluaisin harkita asiaa. Tauno näet halusi kysyä asiaa oman orkesterinsa pojilta. -Kun sitten kysyin heiltä, olisiko heillä mitään sitä vastaan, jos siirtyisin Dallapé-orkesteriin, he katselivat hetken toisiaan, ja tenorisaksofonisti Kuusisto vastasi: Jos minua pyydettäisiin Dallapéhen, en kyllä kyselisi lupaa keneltäkään.
Tauno Kukko soitti 1935–39 Dallapé-orkesterissa. Nuo vuodet olivat orkesterin uljainta aikaa: talvikaudet helsinkiläisten ihailun kohteena, laajat kesäkiertueet ja satoja levytyksiä.
-Allu soitti ensimmäistä trumpettia ja minä toista trumpettia. Kun tuli sitten lähetys ja me istuttiin vierekkäin, niin ihan joka kappaleessa teki niin, että otti itseltään ensimmäisen trumpetin stemman, pani sen mun telineelle ja pani toisen trumpetin stemman itselleen. Niin minä sitten soittelin ne ykköset prima vistana! Hän harjoitteli ne päivällä, ja minä soitin ne illalla suoraan lähetykseen! Minä soitin ne juuri sen takia, kun hän oli niin epävarma. Ja kyllä hänellä oli sellaiset hermot, että kiertueella, jos oli paha soolo, niin piti ottaa konjakki ennen soittoa. Aina. Se oli huono merkki, että piti rohkaista itseään sillä tavalla.
Jatkosodan aikana Georg Malmsténin alaisuudessa oli kolme merivoimien yhtyettä. Kukko oli suuren suosion saavuttaneessa Trio Ohoissa. Toimittuaan ahkerana freelance-trumpetistina hän siirtyi 1949 Helsingin poliisilaitoksen palvelukseen.
Kukko oli Poliisisoittokunnan keskeisiä voimia, mutta jakoi aktiivisesti myös liikennevalistusta lapsille kekseliäällä nukketeatterilla.
Tauno Kukko opetti Rainer Wahlstenia ja hän toteaa Killan FB-sivulla: : Tauno oli opettajani Helsingin Kansankonservatoriossa. Tykkäsi jo silloin Red Nicholsia kuuntelemalla omaksumastani swing-fraseerauksesta. Ei kuitenkaan onnistunut puhumaan minua ympäri menemään yksin esittämään erilaisia näytteitä.
Tauno Kukko kirjoitti monia lastenlauluja sekä ansiokkaan Trumpettikoulu-kirjan. Kymmenen Floridassa vietetyn eläkevuoden jälkeen hän palasi Suomeen 1997. Hän kuoli 4. syyskuuta 2001 84-vuotiaana Espoossa.