Tullikamarin Pakkahuoneen seinät pullistelivat, kun “inkvisiittorit” panivat nuotit sekoilemaan tämän iltapäivän päätteeksi Tampereen Tullikamarilla. Siinä on räjähtävää alkuvoimaa, mutta myös bluesin tunteellista siniverisyyttä. Hän osaa aivan loistavasti sytyttää vanhan, Ornette Colemanin ja Albert Aylerin kaltaisten veteraanien, alullepanevan ruutitynnyrin ja puhaltaa siihen uutta tulevaisuuden äänimaailmaa. Välillä rikottiin surrealismin aitarajoja ja synkisteltiin manalan “suoran kasin” pyttyviidakossa.
Hänellä on ympärillään mainiot tahdittajat, Seppo Kantonen pianon takana heittäytyi välillä aivan villiksi ja rummuissa Joonas Riippa väänteli ja käänteli tutusti päätään ikään kuin tuntien suurta urakkahommissa olevan työmiehen tuskaa. Ruotsalainen saksofonisti ja klarinetisti Fredrik Ljungkvist tasoitti tietä omalla puhaltamisellaan. Tampereella yhtyeen vierailijana oli ryhmässä mukana saksalainen free jazz ekspertti Daniel Erdmann saksofoneineen.
Yhteistyö näytti toimivan hyvin. Tuloksena oli setti raflaavaa “tööttiä”, railakasta irrottelua, yllättäviä käänteitä, huumorilla höystettyä vakavaa ja välillä aivan häkellyttävän hauskaa tekemistä. Ammattimaista freen “revittelyä”, joka sai yleisön innostumaan. Sillä hyvä, tätä tultiin hakemaan ja kuulemaan ja sitä saatiin mitä tilattiin. Kylmän viileän yksinkertaisesti ilmaistuna voisi sanoa, hyvää työtä, Mikko ja muut Innkvisition kallonkutistajat.