Jorma Railonkoskelle olisi tullut tammikuun lopussa kolme komeaa virstanpylvästä täyteen. Viisikymmentäviisi vuotta yksityisyrittäjänä, neljäkymmentäviisi vuotta ravintoloitsijana ja 30 vuotta Storyvillen omistajana. Jorman kuoli marraskuun alussa vuonna 2022. Jorman ura suomalaisen jazzin ja ravintolamaailman parissa on merkittävä.
– Valmistuin Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1965. Kolmisen vuotta valtion palveluksessa riitti. Meitä oli viisi nuorta, innokasta ja persaukista insinööriä ja arkkitehtiä, joilla oli uusi idea moduulijärjestelmään perustuvasta rakenneratkaisusta. Tietysti piti saada jostain rahoitus ja marssimme ideamme kanssa pankkiin. Pankissa meidät ohjattiin oikein toiseen kerrokseen pankinjohtajan luo. Aikamme selvitimme suunnitelmaamme. Juristin näköinen mies kuunteli kiinnostuneena ja nyökytteli päätään. Vastaus oli kuitenkin kielteinen. totesimme yhteen ääneen: Ei hyvältä näytä, jos Suomen talouselämä on tuollaisten hallussa.
– Mielestäni ravintolanpito on elämysteollisuutta. Kaikkien osasten tulee tukea toisiaan. Pelkän jazzinkaan varaan ei voi rakentaa kannattavaa kokonaisuutta. Rakennusinsinöörin koulutuksestani on ollut sekin hyöty, että olen itse suunnitellut kaikki ravintolani. Silloin tiedän, että saan sellaisen lopputuloksen kuin haluan.
Marja Railonkoski on toiminut vahvana vaikuttajana ja makutuomarina silloin kun on hiottu pienimpiä yksityiskohtia, kuten astiastot, somistus, tekstiilit jne. Tyttäret Tuula Railonkoski ja Tarja Palomäki jatkavat HHR-ravintoloiden pyörittämistä. Molemmilla on vankka kokemus yrittämisestä ja monipuolista osaamista.
Jazz aina mielessä
Jorma Railonkoski vietti nuoruutensa Helsingissä 50-luvulla. Jazzinnostuksesta kertoo mm. legendaarisen Old House -jazzklubin jäsenkortti. Eräs hienoimmista kokemuksista oli Louis Armstrongin essuhalli-konsertti vuonna 1952. Kuva on vuoden 1962 konsertista jolloin DDT toimi lämppäribändinä.
– Jazzklubiajatus tuli ensimmäisen kerran mieleeni vuonna 1983–84. Omistin siihen aikaan ravintola Linnunradan Espoon Tapiolassa. Kokeilimme jazziltoja. Meillä soittivat mm. Polaris Celebration Band, DDT Jazzband ja Jukka Haaviston Happy Swing Trio. Myös baaripianisteja oli melkoinen joukko. Pääsimme aikanaan Iltasanomiin ja saimme ilmaista mainosta kun keksimme että flyygeli pitää nostaa helikopterilla tornitalon katolla sijaitsevaan ravintolaan
– Kun aloitin Storyvillen suunnittelun hyvä ystäväni Matti Konttinen esitteli minut juuri perustetun Classic Jazz ry:n hallituksen jäsenille. Classic Jazzin jäsenorkesterit etsivät ravintolaa, johon keskitettäisiin siellä täällä soitetut irtokeikat. Joku kavereista taisi epäillä, ettei tästä mitään tulisi. Totesin vaatimattomasti, jos joku Suomessa saa tämän kannattamaan niin se olen minä. Avajaisten yhteydessä eräs YLE:n toimittaja kysyi minulta: Oletko sinä ajatellut, että jos tämä konsepti ei toimi? Mitä sitten teet? Vastasin, että en ole, sillä minun tarvitse, sehän menee..
Jokaisella on vastuuta oman arvostelukykynsä mukaan
– Em. ajatus ei ole keksimäni. Olen käyttänyt sitä menestyksekkäästi henkilökunnan suhteen kaikissa ravintoloissani ja todella harvoin olen joutunut pettymään. Henkilökunta etsii itse porukkaan sopivat henkilöt ja näin homma luistaa. Voin olla poissa bisneksestä pitempäänkin ilman, että vatsahaava uhkaa.
Orkesteritarjonta
– Minulle on yllätys miten paljon Suomessa on hyviä bändejä ja muusikoita. Kuluneiden vuosien aikana on myös perustettu monia uusia orkestereita. Joukossa on paljon amatöörimuusikoita, jotka todella soittavat rakkaudesta musiikkiin. Muusikot nauttivat soittamisesta, heillä on hauskaa ja silloin myös yleisöllä on hauskaa.
Uusia jazzin harrastajia
– Myöhäiset aukioloaikamme tekevät Storyvillestä jazz-yökerhon. Tämä tuo meille paljon nuorta yleisöä. Myös kokouksista ja päivällisiltä tullaan meille jatkoille. Asiakkaissa on edelleen paljon sellaisia, jotka eivät ole aikaisemmin kuunnelleet jazzia, mutta näin he saattavat oppia siitä pitämään.
Storyvillestä on tullut käsite
– Hienoa on huomata, että Storyville tunnetaan maailmalla. Kun liikkuu kansainvälisillä festivaaleilla, ei juuri tarvitse esitellä klubia. Kaikki ovat kuulleet kuinka homma meillä toimii. Ensimmäinen kysymys on useimmiten, että koska päästään teille keikalle?
Jorma seurasi klubin toimintaa aktiivisesti ja totesi ehdottaessani historiikin kirjoittamista, että tehdään mieluummin uusia juttuja ja ideoita.
Tammikuun aikana julkaistavan artikkelisarjan mukana muistellaan hienoa kappaletta helsinkiläisen jazzin historiaa milleniumin kahden puolen.
