Wade Mikkola on kuulunut Storyvillen luottomuusikoihin vuodesta 1997. Ensimmäinen esiintyminen oli muutama standardi Classic Jazz ry:n jameissa. Wade teki läsnäolleisiin muusikoihin vahvan vaikutuksen ja sai heti kiinnityksen seuraavien jamien housebändiin. USA:ssa vietetyt vuodet toivat arvokasta tieto-taitoa kotimaiseen jazzkenttään.

-Olin esiintynyt 14 vuoden ajan USA:ssa. Kouluopintojen lisäksi tein tutkimustyötä jazzmusiikin roolista afroamerikkalaisessa kulttuurissa. Asuin ja esiinnyin New Yorkissa viimeiset viisi vuotta matkasta. Olin tosin siinä välillä piipahtanut Helsingissä muutaman kerran. Jazzin kentässä täällä olin uusi hahmo, koska olin pääasiassa toiminut muusikkona USA:ssa. Olin jo siellä tavannut saksofonisti Pekka Toivasen, jonka kanssa olen tehnyt paljon yhteistyötä, ja hän oli suurena apuna asettuessani maamme musiikkielämään. Hänen kauttaan tutustuin nopeasti suomalaisiin kollegoihin.

Perinteisen jazzin puitteissa on Storyville ollut Waden vakinaisena areenana, ja siellä soittokumppaneina ovat olleet mm. Erik Lindström, Antti Sarpila, Lasse Hirvi, Markus Niittynen, Petri Krzywacki, Thomas Rönnholm jne. – paljon hienoja kokoonpanoja ja muusikoita. Waden kokoonpanot ovat säestäneet useita kansainvälisiä Storyvillessä vierailleita solistivieraita kuten Montenia, Mandy Gaines, Alan Matheson, Raivo Tafenau, Hacke Björksten ja Juli Wood.

– Minulle jokainen esiintyminen Storyvillessä on ollut yhtä arvokas, kuin mikä tahansa muukin soittomahdollisuus. Sen opin Amerikan vuosien aikana ja siitä pidän kiinni edelleen. Jazzin historian ja sen eri tyylilajien tunteminen on elementti, joka laajentaa, syventää ja rikastuttaa muusikon ilmaisun muotoja.
Wade Mikkola on kuulunut Storyvillen syntymäpäiväkokoonpanoihin ja niin myös nyt, kun vietetään 30-vuotisjuhlia tammikuun lopussa. Wadelle myönnettiin Classic Jazz ry:n Louis Armstrong -palkinto vuonna 2004 ja hänen roolinsa nuorten muusikoiden kouluttamisessa ja perinteen siirtämisessä on vahva,

Wade on sisäistänyt basson roolin jazzmusiikissa: Basson perustehtävä pienessä ja suuressa jazzbändissä on tuottaa eteenpäin vievä peruspulssi, johon muut soittimet suhteuttavat oman rytmisen kuvionsa. Svengi syntyy silloin kun basistin ja rumpalin iskujen keskinäinen suhde on se oikea.
Tammikuun aikana julkaistavan artikkelisarjan mukana muistellaan hienoa kappaletta helsinkiläisen jazzin historiaa milleniumin kahden puolen.