Rinkeliä tarkoittava sana on venäläisperäinen “bublitschki”, jonka niminen laulu on tärkeä osa Amerikan itäeurooppalaista juutalaiskulttuuria. Sen saksasta vaikutteita saanut kieli, jiddish (Yiddish) ja musiikin erikoispiirteet, klezmer, ovat kuultavissa jazzissakin.
Monisoittaja-säveltäjä John Zorn (synt. 1953) Masada-kvartetteineen on kokeillut onnistuneesti klezmerin ja jazzin yhditämistä. Jo swing-kaudella klarinetisti Artie Shaw ja Benny (Benjamin David) Goodmanin orkesterin tähtitrumpetisti ja säveltäjä Ziggy Elman (Harry Aaron Finkelman) osasivat kuitenkin taitavasti hyödyntää taustansa musiikkiperinnettä.
Omaa iskelmäperintöämme ovat rikastuttaneet esim juuri tuo “Volgan rannalla” ja vielä enemmän ehkä “Sä kaunehin oot” (“Bei mir bist du schein/shoen”).
Ziggy Elman (1914-1968) syntyi Philadelphiassa ja kuoli Los Angelesissa. Hänen isänsä oli amattiviulisti ja toivoi pojastaan myös saman instrumentin soittajaa. Vaikka tämä oppi nopeasti vilunsoiton perusteet, enemmän häntä kiinnostivat kuitenkin vaskisoittimet Hän alkoi soittaa erilaisissa juutalaistilaisuuksissa ollessaan toisella kymmenellä, ja jo 1932 hän oli pasunistina mukana eräässä levytyksessä. Ziggy liittyi trumpetistina Benny Goodmanin orkesteriin 1936. Hänen kiinnostuksensa klezmeriin, joka aikaisemmin tunnettiin terminä "freilach", kuuluu vuoden 1938 Elmanin sävellyksessä "Freilach in swing". Sen hän levytti myös jo silloin omalla nimellään Goodmanin muusikkojen kanssa. Mutta 1939 siitä tuli jättimenestys, kun sen uusi versio "And the angels sing" alkoi soida radiossa, jukeboxeissa ja Goodmanin orkesterin konserteissa.
Monipuolinen Johnny Mercer sanoitti Ziggyn sävellyksen, jonka lauloi levylle Goodmanin orkesterin silloinen laulusolisti Martha Tilton. Loisteliaan trumpettisoolon soitti itse säveltäjä. Ziggy Elman esiintyi myös vuoden 1956 elokuvassa Benny Goodman Story yhdessä Martha Tiltonin kanssa, mutta ääniraidalla soittaa toinen hieno trumpetisti, Manny Klein.
Benny Goodmanin jälkeen Elman soitti jonkin aikaa pasunisti Tommy Dorseyn orkesterissa ja johti omia orkestereitaan vuodesta 1947. Kun bigband-kausi alkoi päättyä, Ziggy siirtyi jazzista toisenlaisen viihteen pariin.
Saatuaan sydänkohtauksen 1956 hän lopetti soittamisen kokonaan ja yritti ansaita leipänsä mm. soitonopettajana, autokauppiaana ja musiikkiliikkeen myyjänä. Hänen viimeiset vuotensa olivat kovin ankeat - velkojen takia hän oli joutunut henkilökohtaiseen vararikkoon.
Onneksi Ziggyn loisteliasta musiikkia voimme edelleen kuunnella ja syttyä yhä uudelleen kiehtovalle klezmerille.
