Jazzia kuunnellessa kappaleiden nimet saattavat jäädä askarruttamaan. Englantilainen Eric Townley laati vuosikymmeniä sitten Storyville-kustantamon julkaiseman kaksiosaisen sanakirjan ”Tell Your Story” – A dictionary of jazz and blues recordings 1917-1950 ja A dictionary of mainstream jazz and blues recordings 1951-1975). Valitettavasti niitä on vain vaikea enää löytää. Kirjat valaisevat ja taustoittavat muutaman tuhannen sävellyksen nimet, jotka eivät ole itsestään selvyyksiä, kuten esim. ”What’s this thing called love”.
Lähteinään Townley käytti erilaisten akateemisten tutkimusten lisäksi kymmenien muusikoiden ja jazzharrastajien tietämystä. Bebop-tyylin (1940-luku) ohjelmisto kryptisine nimineen on ollut ehkä hankalinta selvittää, sillä ne ovat usein vain rytmikuvioiden onomatopoetiikkaa (esim. Parkerin “Klactoveesedstene”). Toisaalta keruussa auttoi silloin vielä keskuudessamme vaikuttanut modernin jazzin pioneerisoittajisto.
Jazzissa ja bluesissa nimet ja sanoitukset ovat saaneet vaikutteita värillisten kielenkäytöstä, jota myös valkoiset muusikot ja jazzia tanssimusiikkina kuunteleva yleisö omaksuivat. Näin oli erityisesti swing-kauden suosion huippuvuosina 1935-1945. Erilaista ja muodinmukaista piiloviestintää harrastettiin. Joskus sillä vahvistettiin ryhmään kuuluvuutta, hämättiin tai pidettiin etäisyyttä, joskus taas se heijasti alan harrastajien erikoista huumorintajua. Tässä olivat apuna erilaiset sanaleikit, lempinimet ja kielikuvat.
Now she wants…a butter and egg man
From way out in the West
She wants somebody…who’s workin’ all day
So she’s got money…when she wants to play
Now pretty clothes…they’ll never be mine
But what she told me the other day
I hope she don’t change her mind
Now she wants…a butter and egg man
A great big butter and egg man
From way down South
Joka kuukausi ilmestyvän Sandy Brown Society-verkkolehden “What’ New” toimittaja Ian Maund on nyt ottanut mukaan kiintoisan artikkelisarjan “Titles Untracked”. Siinä hän kertoo eräiden jazzkappaleiden nimien taustoista ja on valinnut niihin sopivia audio- ja videonäytteitä. Hienoa kulttuurihistoriaa! Tähän mennessä hän on esitellyt mm. Louis Armstrongin “Big Butter and Egg Man” ja Count Basien tunnetuksi tekemän “Flight of the Foo Birds”. Esimerkkinä Lontoon cockney-murteen “rhyming slang”-hyödyntämisestä on kappale “What’ s Your Story Mornin’ Glory”.
What’s your story, morning glory?
What makes you look so blue?
The way that you’ve been acting
I don’t know what to do
For I love you, sure as one and one make two
What’s your story, morning glory?
Got a feeling there’s a lot you’re concealing
So, won’t you let me know your point of view?
What is your story, morning glory?
You’ve got me worried too
The postman came this morning
And left a note for you
Did you read it? Then you know that I love you
What’s your story, morning glory?
Give your answer to this patient romancer
Oh, won’t you tell me that you love me too?
Hyvää jazzvuoden jatkoa voisin lopuksi toivottaa vanhalla rokkiteemalla “See You Later Alligator”. ‘Bye
