Siitä muistuivat mieleen enovainajani omiin häihinsä 1941 Tanskasta hankkimansa Odeon-savikiekot. Sain ne lainaksi opiskeluaikanani ja siirsin “näkkileivät” magnetofoninauhalle omalla Garrard-levysoittimellani ja Domus Academican kämppäkaverini Grundig-nauhurilla.
Ne ovat taitavaa ja elegantisti soitettua trio-, kvintetti- ja sekstettikokoonpanojen kamarijazzia, joissa Svendin lennokkaissa sooloissa kuulee Joe Venutia ja sovituksissa John Kirbyn sekstetin hiottua täsmällisyyttä. Hänestä piti alunperin tulla hammaslääkäri, mutta vaihtoi sitten alaa ja aloitti 1936 kuvanveisto-opinnot. Musiikki vei kuitenkin miehen mukanaan.
Julkiset esiintymisensä Asmussen oli aloittanut 1933, ja seuraavana vuonna hän perusti kvartetin viulisti Venutin Blue Four-yhtye esikuvanaan. Ensimmäiset levynsä hän teki 1935. Asmussen oli mukana ennen 2. maailmansotaa mm. Mills Brothers-lauluyhtyeen ja pianisti Fats Wallerin Tanskan-kiertueilla. Svend oli myös taitava vibrafonisti ja suosittu showmies, jonka laulu- ja estaraditaide tulivat tutuiksi erityisesti vuosina 1958-1961 maailmaa kiertäneessä triossa The Swe-Danes (Alice Babsin ja Ulrik Neumannin kanssa).
Seuraavalla vuosikymmenennä Svend Asmussen omistautui taas enemmän jazzille. Hän teki levyjä mm. pianisti John Lewisin, Duke Ellingtonin, vibrafonisti Lionel Hamptonin ja klarinetisti Benny Goodmanin kanssa. Svend oli mukana myös vuoden 1966 The Violin Summit-levyllä jammauskavereina Stephane Grappeli, Stuff Smith ja Jean-Luc Ponty.
Asmussenista voi sanoa, että viime aikoihin saakka hän on ollut "fit as a fiddle" ja kerännyt soittokumppaneikseen myös nuoria muusikoita. Hän on soittanut alttoviuluakin ja alkoi 1970-luvulla kokeilla sähköistä saundien muokkausta. Svend Asmussen on käynyt ainakin kerran yhtyeineen Suomessa. Konsertti oli Helsingin Konservatorion salissa joskus 1950-luvun puolessa välissä.
