Yle Teema esitti taannoin ohjelman kitaristi Les Paulista (1915-2009), uusien saundien etsijästä, umpirunkoisen sähkökitaran keksijästä, moniraita-ja päällekkäisäänityksen sekä erilaisten äänitekniikkojen uranuurtajasta. Unohdukseen on taas jäänyt häntä vanhempi muusikko ja myös monipuolinen Raymond Scott (1908-1994). Vuosi sitten, heinäkuussa New Yorkissa sai kuitenkin ensi-illan elokuva ”Deconstructing Dad – The Music, Machines and Mystery of Raymond Scott”. Sen tekijä on Scottin poika Stan Warnow, arvostettu kuvaaja ja kustannustoimittaja. Filmissään Stan valaisee perheelle vieraaksi jääneen työnarkomaani- ja eksentrikkoisän elämää.
Scottin vanhemmat olivat Venäjältä muuttaneita juutalaisia. Hänen nimensä oli alunperin Harry Warnow. Suoritettuaan pianistin ja säveltämisen loppututkinnon Juilliard School of Music-koulussa 1931 ja päästyään CBS:n radio-orkesterin pianistiksi hän rupesi käyttämään taiteilijanimeä Raymond Scott. Tämä siksi, ettei hänen vanhempaa veljeään, orkesterin johtaja Mark Warnowia voitaisi syyttää nepotismista, sukulaisten suosimisesta.
Luonteeltaan hän oli varsin erikoinen, mitä kuvaavat esim. hänen 1936 perustamansa kuusijäsenisen yhtyeensä nimi Raymond Scott Quintette: hän pelkäsi musiikkinsa kuuntelijoiden keskittymisen häiriintyvän ”sextet”-termistä. Vaikka ryhmässä oli jonkin aikaa jopa eturivin jazzmuusikkoja kuten trumpetisti Bunny Berigan, tenoristi Ben Webster ja rumpali Cozy Cole, he eivät juuri saaneet soittaa improvisoituja sooloja, ja heidän oikeat nimensä salattiin levytiedoissa. Yhtyeen ohjelmisto esitettiin lähes kokonaan läpisävellettynä ja -sovitettuna. Sen 1937-1942 aikana tekemä musiikki meni kuitenkin hyvin kaupaksi, vaikka. Scottin teoksia eivät jotkut aikalaiset ymmärtäneet tai arvostaneet. Niiden nimetkin olivat erikoisia: ”When Cootie left the Duke”, ”Minuet in jazz”, ”In an 18th-century drawing room”, ”Dinner music for a pack of hungry cannibals”, ”Reckless night on board an ocean liner” jne.
Tunnetuimmat Raymond Scottin tekemät melodiat liittyvät erilaisten dokumenttiohjelmien ja elokuvien musiikkiin, erityisesti moniin Warner Brothers-yhtiön piirrettyihin filmeihin - ”Väiski Vemmelsääri” oli yksi suosituimmista. Kun veli Mark kuoli 1949, Raymond sai puolestaan vastuun CBS:n orkesterin johtajana. Seuraavana vuonna hän siirtyi televisioyhtiö NBC:n palvelukseen. Tuottoisa työ sen kapellimestarina jatkui aina vuoteen 1957, minkä jälkeen hän vetäytyi varakkuutensa turvin julkisuudesta sivuun ja alkoi kehitellä erilaisia mekaanisia ja sähköisiä keksintöjä.
Jo varhain hän oivalsi mikrofonin mahdollisuudet äänityksessä. Se oli hänelle yhtä tärkeä kuin orkesterin varsinaiset muusikot instrumentteineen, ja hän näki paljon vaivaa haluamansa soinnin tallentamiseksi.
Hän oli ensimmäisiä kaiun hyödyntäjiä äänityksissä ja kehitteli Electronium-syntetisaattorin.
Scott alkoi tehdä yhteistyötä myös muiden alan pioneerien kanssa, joista monet hakeutuivat hänen oppiinsa. Tunnetuimmat olivat Bob Moog ja ranskalainen Jean-Jacques Perrey.
Vuonna 1969 Motown Records-yhtiö palkkasi Raymond Scottin asiantuntijakseen. Tässä tehtävässä hän oli vuoteen 1977.
Electroniumista oli hänelle kuitenkin tullut pakkomielle, ja hän keskittyi sen jatkuvaan paranteluun.. Ennen kuolemaansa Scottin sanotaan todenneen: ”I spent 11 years and a close to a million dollars developing the Electronium.”
Hän ehti myös kokeilla tietokoneohjelmien ja alkeellisen MIDI-laitteen sovelluksia yhä kasvavaan laitekokonaisuuteensa.
Ehtipä ahkera Scott innovoida jotain myös valokuvauksen alueella.
