KITARISTI EDDIE LANG – MIKROFONIÄÄNITYKSEN PIONEERI

Langin aikana ei vielä ollut kitaravahvistimia, mutta hän oli ensimmäinen, joka osasi hyödyntää 1925 keksittyä ja levytyksissä akustisen äänityksen korvannutta mikrofoniäänitystekniikkaa. – Kun ranskalainen maalari, valokuvaaja ja jazzlevyjen keräilijä Emile Savitry tutustutti 1931 Django Reinhardtin hänelle entuudstaan vieraaseen musiikkiin, jazziin, kokemuksen kerrotaan olleen melkoinen. Savitryn levykokoelmassa oli Armstrongia, Ellingtonia sekä myös Eddie Langin tekemää musikkia. Ainakin näin välillisesti Langia voitanee pitää myös Rainhardtin esikuvana. Eddie Langen vanhemmat olivat italialaisia siirtolaisia. Hänen oikea nimensa oli Salvatore Massaro.Taiteilijanimensä hän lainasi baseball-idoliltaan. Tehdessään duo-äänityksiä neworleansilaisen kitaristi Lonnie Johnsonin kanssa hän käytti myös salanimeä ‘Blind Willie Dunn’. Hänen isänsä oli banjojen ja kitaroiden valmistaja. Eddie Lang opiskeli viulunsoittoa 1909-1920 yhdessä hyvän ystävänsä Joe Venutin kanssa, josta tuli myös hänen läheinen yhteistyökumppaninsa. He tekivät lukemattoman määrän duo-, trio- ja kvartettileyjä. Myöhemmin Lang vaihtoi viulun banjoon ja muutaman vuoden päästä banjo puolestaan vaihtui kitaraan. Eddie Lang oli virtuoosi ja ensimmäinen kansainvälistä mainetta niittänyt solisti jazzkitaristina. Hänen taitonsa perustui paitsi luontaiseen musikaalisuuteen ja tarkkaan sävelkorvaan (‘perfect pitch’) myös ihailemansa Andrés Segovian klassisen kitaransoiton oppeihin ja omaan viulistitaustaan. Hänellä oli häikäisevä ja monipuolinen tekniikka. ‘Single-string’-sooloillaan hän loi myös uuden tyylin soittaa plektralla. Langin harmoninen ajattelu oli monipuolista ja modernia, ja hänen kevyessä rytmikkäässä komppauksessaan yhdistyivät
arpeggiot, murtosoinnut, iskulta toiseen vaihtuviin otteisiin ja yksiäänisiin ketteriin juoksutuksiin. Hän oppi nopeasti käyttämään hyväkseen sähköisen äänitystekniikan mahdollisuudet, ja eräät sovittajat puolestaan osasivat hyödyntää niitä. Malliesimerkki tästä on kornetisti Bix Beiderbecken yhtyeen äänitys ‘I’m coming Virginia’ vuodelta
1927, jossa hän soittaa melodiaa, ‘leadia’ puhallinryhmän yläpuolella. Lyhyen elämänsä aikana Eddie Lang oli erittäin käytetty muusikko, koska hän hallitsi eri musiikkityylit bluesista ns. taidemusiikkiin. Lukuisat laulajat halusivat hänet säestäjäkseen. Heistä kuuluisimmat ovat Bessie Smith ja Bing Crosby, jonka sopimuksissa oli erityisehtona Eddie Langin mukana olo kaikissa hänen levytyksissään. Eddien kanssa soittaneiden instrumentalistien lista on huikaiseva: mm. King Oliver, Louis Armstrong, Bix Beiderbecke, Jack Teagarden, Benny Goodman, Dorsey-veljekset, Paul Whiteman, Jean Goldkette … Kiintoisa yksityiskohta on, että amerikansuomalainen trumpetisti Sylvester Ahola soitti jonkin aikaa 1927 yhdessä Eddie Langin kanssa Adrian Rollinin orkesterissa. Eddie Langin esimerkin mukaan useimmat banjistit vaihtoivat soittimensa kitaraan, ja hänen jalanjälkiään kulkivat 1930-luvulla sittemmin oman tyylinsä kehittäneet kitaristit Carl Kress, Dick Mc Donough ja George Van Eps. Freddie Green akustisine komppikitaroineen ja ensimmäinen varsinainen sähkökitaristi Charlie Christian olivat myös tavallaan Langin hengenheimolaisia. Valitettavasti Langin ura jäi varsin lyhyeksi, mutta hänen perintönsä on mittava.