Viime maaliskuussa tuli kuluneeksi puoli vuosisataa, kun brittilaulaja Cleo Laine äänitti Fontanalle albumin Shakespeare and All That Jazz (STL5209). Laulut ovat William Shakespearen (1564-1616) näytelmistä ja hänen sonettejaan, ja niiden säveltäjät ovat Duke Ellington, John Dankworth ja Arthur Young. Jo aikaisemmin Shakespearen, ”Bardin”, lauluja oli esitetty jazzillisesti, mutta Cleo Lainen tulkinnat ”Avonin joutsenen” lyriikasta auttoivat diggareitakin oivaltamaan runoilijan lyriikaan hienouksia.
Cleo Laine (Clementina Dinah Campbell), vuonna 1997 aateloitu Dame Cleo Laine DBE tai Lady Dankworth syntyi Lontoossa 1927. Hän on sekä laulaja että näyttelijä ja edesmenneen saksofonistin ja jazzsäveltäjän Sir John Dankworthin (1927-2010) puoliso. Hän sai puolestaan aatelisarvon 2006 ansioistaan brittiläisen jazzin vaikuttajana.
Lainen isä oli jamaikalainen ja äiti englantilainen. Cleo ryhtyi ottamaan teini-ikäisenä laulu- ja tanssitunteja, mutta työelämänsä hän aloitti kampaajana ja kirjastoapulaisena. Mittavan levytysuransa hän aloitti jo 1951 liittyttyään Dankworthin orkesteriin. Hän avioitui kapellimestarin kanssa 1958 ja jatkoi pian tämän jälkeen menestyksellisesti soolouralla sekä laulajana että näyttelijänä. Hän esiintyi kuitenkin myöhemmin harvakseltaan myös miehensä yhtyeiden ja orkesterien solistina.
Lainen äänialansa on poikkeuksellinen, kolme oktaavia, ja hänen hienostunutta ja taipuisaa kontra-alttoaan on joku kuvaillut: ”Hänen äänenvärinsä ja tyylittelynsä tuovat mieleen olympialaisten parhaiden naisvoimistelijoiden täydellisen osaamisen.”
Hänen kukoistava kansainvälinen uransa alkoi Australian kiertueesta 1972 ja huipentui myöhemmin esiintymisiin New Yorkin Lincoln Centerissä ja 1973 hänen ensimmäiseen konserttiinsa Carnegie Hallissa. Grammy-palkinnon parhaana naislaulajana Cleo Laine sai 1983. Hänet oli jo sitä ennen ja sen jälkeen palkittu useita kertoja. Hän on esiintynyt yhdessä monien huippuartistien, mm. Frank Sinatran kanssa, joista hän kertoo elämäkerroissaan Cleo (1994) ja You Can Sing If You Want To (1997).
Hän osallistui aktiivisesti aviomiehensä musiikkikoulutusprojekteihin, ja he perustivat 1970 maaseudulle Oxfordin lähelle musiikkiteatterin The Staples Theatre, joka laajennettuna ja renovoituna avattiin 2007. Helmikuussa 2010 se oli toiminut jo 40 vuotta, ja siellä on vuosittain pidetty jopa 350 konserttia ja 250 seminaaria ja workshopia.
Cleo Lainella on John Dankworthin kanssa kaksi musikaalista lasta, basistipoika Alec ja laulaja Jacqui, molemmat jo hienon uran tehneitä taiteilijoita. Laine ja Dankworth olivat myös perustamassa säätiötä, joka pyrkii helpottamaan ikääntyneiden ja vammaisten muusikoiden arkea.
Sonetissaan 18 ”Shall I Compare Thee To A Summer’s Day” Shakespeare ylistää rakastettuaan, joka on suloisempi kuin kesäpäivä. Tämän sanotaan olleen nuori mies.
”Shall I compare thee to a summer’s day? Thou art more lovely and more temperate. Rough winds do shake the darling buds of May, and summer’s lease hath too short a date. Sometime too hot the eye of heaven shines, and often is his gold complexion dimm’d. And every fair (=beauty) from fair sometime declines, by chance (=accident), or nature’s changing course untrimm’d. But thy eternal summer shall not fade, nor lose possession of that fair thou ow’st. Nor shall death brag thou wander’st in his shade, when in eternal lines to time thou grows’t. So long as men can breathe, or eyes can see, so long lives this (= this sonnet), and gives life to thee.”
