Bill’s Heaven
Silta records SR 0802
Italialainen trio on tehnyt erittäin viihdyttävön ja svengaavan levyn mainstream-jazzia. Albumi on omistetu Bill Evansille, jonka sävellyksiä soitetaan neljä. Musiikki sen sijaan kuulostaa Jim Hallilta, ja häneltäkin on yksi kappale. Musiikki on iätöntä kitarajazzia, joka muistuttaa hyvin paljon sitä, mitä Pat Metheny, Dave Holland ja Roy Haynes tekivät parikymmentä vuotta sitten. Sen verran on kehitys edistynyt maailmalla, että Italian miehet soittavat suunnilleen yhtä hyvin.
Kriitikkona pitäisi hieman kritisoidakin. Sointi levyllä alkaa kuulostaa pidemmän päälle yksitoikkoiselta, kun kitaristi Cavicchi soittaa kauniilla mutta samalla äänellä kaikki kappaleet. Eli vahvistus on sama “suora” kuin jo Charlie Christianilla Talvisodan aikaan, jolloin ei muita efektilaitteita ollut vaihtoehdoksi kuin rikkinäinen ämyri. Eihän tämäkään itse asiassa ole ihan akustinen ääni, joten miksei voisi käyttää kappaleen luonteen mukaan eri polkusimia, kun jopa vanhan kantrinkin soittajat näyttivät äskeisessä palkintogaalassaan niin tekevän?
Suositeltava levy on sen takia, että yhtä lukuun ottamatta sillä ei ole yhtään kuluneimmista ikivihreistä, eikä toisaalta yhtään puolivillaista “omaa” sävellystä, vaan jazzin lahjakkaimpien melodikkojen nykyään vähemmän levytettyjä sävelmiä erinomaisten soolojen pohjana.
Antonio Gavicchi; kitara, Riccardo Biancoli; rummut, Ares Tavolazzi; basso
Äänitys: DIGITUBE by Carlo Cantini 27.2.- 15.6. 2007
- Mother of Earl (E. Zindars)
- Turn Out the Stars (Bill Evans)
- Periscope (Evans)
- I Fall in Love Too Easily (J.Styne)
- Down from Antigua (Jim Hall)
- Show-tipe Tune (Evans)
- How Deep Is the Ocean (I.Berlin)
- How My Heart Sings (E.Zindars)
- Funkallero (Evans)
