Läpimurtonsa kymmenisen vuotta sitten U-Street All Starseissa tehnyt ja lisäpätevyyttä Five Corners Quintetissa hankkinut tenoristi Timo Lassy on viime vuosina urakoinut monissakin kokoonpanoissa, vaikkakin kirkkaimmin hän on loistanut oman yhtyeensä kanssa. Tätä näkemystä vahvistaa myös hänen uusin levynsä, jolla soittaa Timon jo pitkään koossa ollut vakiomiehistö.
Vaikka suhtauduin aluksi skeptisesti 50-60 -lukujen hard bopiin pohjautuvaan FCQ-ilmiöön, pakko oli heti myös myöntää yhtyeessä soittaneiden muusikoiden kyvykkyys ja uskottavuus valitsemansa tyylisuunnan hallinnassa. Samaa kuusikymmenlukulaista musiikillista linjaa Timo on jatkanut myös omassa yhtyeessään, joka on saanut ilahduttavan suurta kannatusta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Tästä Lassyn kolmannesta omissa nimissään tekemästä cd:stä julkaistiin jo kesän alussa maistiaisina single, jolla olleet kappaleet Teddy The Sweeper ja Where’s The Man? ovat myös koko albumin iskevimmät kappaleet. Varsinkin jälkimmäinen gospel-sävyineen tarjoaa Lassya väkevimmillään ja tuo toteutukseltaan mieleen esim. Ray Charlesin kanssa 50-luvulla soittaneen ja 60-luvun alussa Blue Notelle kolme albumia tehneen teksasilaisen tenoristin Don Wilkersonin. Tämän lp:iltä löytyy useita sävyiltään samankaltaisia, vinhasti svegaavia kappaleita. Teddy The Sweeper on puolestaan vahvan annoksen Teppo Mäkysen rumpalointia tarjoava vauhtiraita.
Levyn kahdeksasta kappaleesta viisi on Timon kirjoittamia, kaksi on Mäkystä ja ainoa lainakappale on ranskalaisen kitaristin Sacha Distelin paljon levytetty The Good Life. Sekä Timon että Tepon kappaleet ovat hyvin tyyliin istuvia. Ilahduttavasti monien toteutuksessa on myös oivaltavia sovitusideoita.
Jos levystä pitäisi antaa todistusnumenero asteikolla 4-10, antaisin arvosanaksi 9-. Perusteluina esimerkiksi hyvin svengaava kokonaisuus ja tuore ote musiikkiin. Mutta miksi ei kymppiä. vaikka Lassyn lisäksi muutkin soittajat tekevät laatutyötä? Syy numero 1: pianisti Georgios Kontrafourisin levyllä käyttämä Wurlitzer-sähköpiano. Kompissa se toimii, mutta sooloissa sen soundi on onnettoman samea. Syy numero 2: cd:n kokonaiskesto on alle 35 minuuttia. Ihan hyvä, että kappaleita ei ole turhaan pidennetty, mutta mukaan olisi hyvin mahtunut pari biisiä lisää.
Levyn julkaisu on toteutettu kansainvälisessä yhteistyössä italialaisen Schema-levymerkin kanssa. Mainiota onkin, että levy pääsee heti kättelyssä ulkomaille. Uskon tällaiselle helposti lähestyttävälle jazzille löytyvän vastakaikua muuallakin kuin kotimaassa, sillä näin laadukkaita tämäntyylisiä kokoonpanoja ei Euroopasta juuri löydy.
Timo Lassy, tenorisaksofoni, Georgios Kontrafouris, Wurlitzer-sähköpiano, Antti Lötjönen, basso, Teppo Mäkynen, rummut. Abdissa Assefa, lyömäsoittimet.
Tuotanto: Timo Lassy, Teppo Mäkynen ja Abdissa Assefa. Äänitys: Abdissa Assefa, marraskuu 2011, Kaapelitehdas, Helsinki. Apulaisäänittäjä Ilari Larjosto. Miksaus: Abdissa Assefa ja Teppo Mäkynen, Junk Room. Masterointi; Svante Forsböck, Chartmakers.
1. Teddy The Sweeper (Lassy)
2. Shootin’ Dice (Mäkynen)
3. Where’s The Man? (Lassy)
4. Touch Red (Lassy)
5. It Could Be Better (Lassy)
6. Creole Stew (Mäkynen)
7. Uncle Harry Came To Town (Lassy)
8. The Good Life (Sacha Distel)
