Variations
Leo Records 2CD LR 870/871
Berliinissä pitkään vaikuttanut muusikko / säveltäjä Harri Sjöström perusti 2013 The Soundscapes Concert Series -nimeä kantavan yhteistyöorganisaation ToolBoxin suomalais-saksalaisen taidetilan kanssa. Perustamisen lähtökohtana oli luoda vilkas ja eloisa alusta Suomessa ja Berliinissä improvisoituun musiikkiin keskittyneille muusikoille nykyhetken sävellystuotannon hengessä.
Hänen alaisuudessa ajatus alkoi kehittyä ja sai vastakaikua Berliinissä vaikuttavien kansainvälisten avantgarde -muusikoiden keskuudessa ja johti laajempaan yhteistyöhön ja avoimeen vaihtoon suomalaisten kanssa. Berliinin konserttisarjan yhteistyötahona on nyt myös Galerie Nord, missä osa konserteista ja esityksistä nykyään järjestetään. www.soundscapesberlin.de.
Helsingissä pidettyyn kahden illan Soundscapes & Soundportraits -festivaalille syyskuussa 2018 oli kokoontunut yksitoista improvisoidun- ja avantgardemusiikin kansainvälistä huippunimeä Balderin Salin tiloihin soittamaan paikan päällä kehitettyä improvisoitua musiikkia. Mukana soittamassa olivat Englannista Evan Parker ja Philipp Wachsmann (s. Kampala), Italiasta Sebi Tramontana, Berliinistä meksikolainen Emilio Gordoa, Harri Sjöström (s. Turku), Matthias Bauer, Paul Lovens (s. Aachen) ja norjalainen Dag Magnus Narvesen, Suomesta Libero Mureddu (s. Italia), Veli Kujala, ja Teppo Hauta-aho.
Sessioista tehdyistä äänitteistä syntyi 134 minuuttia vapaan kokeilevaa soittoa, mikä on taltioitu kahdelle täydelle CD:lle. Albumi julkaistiin lokakuussa 2019 ja se on saanut nimekseen The Balderin Sali – Variations. Esityksessä otettiin käyttöön myös monitahoinen elementti sisällyttämällä soiton oheen reaaliaikainen piirtäminen ja maalaus. Tämän työosuuden toteutti puolalainen Lena Czerniawska, joka on suunnitellut myös levyn kannen taiteen.
Albumin kansilehdykän on kirjoittanut Libero Mureddu, joka kuvaa siinä miten homma lähti liikkeelle. ”Sain Harrilta sähköpostin, missä hän ilmoitti lyhyesti järjestävänsä festivaalin Helsingissä syyskuussa 2018 ja kysäisi lähtisinkö mukaan tähän hankkeeseen. Minun ei tarvinnut kauan miettiä, kun vastasin kyllä. Saatuani viikkoa myöhemmin listan tulossa olevista soittajista, olin aivan hämmästynyt. Soittajat olivat käytännössä sellaisia nimiä, jotka ovat kirjaimellisesti luoneet ja muotoilleet nykyaikaisen improvisaation muotokielen ja minulla oli mahdollisuus esiintyä näiden legendojen kanssa.”
”Omana henkilökohtaisena kokemuksena koin merkityksellisenä päästä soittamaan näiden suuresti arvostettujen mestareiden kanssa. Kahden päivän aikana lavalla olisi ainakin kolmea eri sukupolvea edustavia improvisoijia, joista itse olisin nuorimmassa ryhmässä. Maantieteellisesti monikansallinen kokoonpano oli toinen tärkeä tekijä.”
”Musiikkitapahtumat liittyvät usein suuriin keskuksiin kuten Lontooseen ja Berliiniin, jotka ovat kuuluisia improvisoidun musiikin yhteisöistä. Soundscapes & Soundportraits -festivaali on tärkeä kulttuurinvaihdon kannalta suomalaisen vapaan improvisaatiokentän jäsenille. Siksi olemme kiitollisia siitä, että Musiikinedistämissäätiö (MES) ja Taiteen edistämiskeskus (Taike) ovat tulleet mukaan tukemaan taloudellisesti Harri Sjöströmin ajatuksia ja ponnisteluja tämän erikoistapahtuman toteuttamiseksi.”
”Kuukausia ennen konserttikokonaisuutta sovimme Harrin kanssa, että meidän pitää tehdä ammattimainen äänite festivaalista, vaikka sitä ei sitten julkaistaisikaan, niin ainakin dokumentaation vuoksi. Kiitokset kuuluvat Sibelius Akatemialle ja sen yhteydessä toimivalle Musiikin ja Tekniikan Keskukselle, mikä on tukenut järjestäjiä äänityksessä ja miksauksessa ja näin luoneet edellytykset tämän albumin julkaisulle.”
Totaali improvisointi on yksi kiehtova alue jazzmusiikissa. Samalla se on ristiriitainen alue, mikä jakaa kuulijat takuuvarmasti kahtia. Se on myös ”vaarallinen” alue soittajille, koskaan ei voi tietää varmasti miten kuulijat ottavat sen vastaan. Siksi kuulijankin pitää ymmärtää ja tietää, mitä on lähtenyt kuuntelemaan. Yleensä näissä piireissä kuulijat ovat kuitenkin avoimia uusille ”seikkailuille”. Hyvä niin, sillä tuskin näihin konsertteihin yleensä ”eksyy” ihan vahingossa sellaisia ummikkokuulijoita, jotka eivät etukäteen tiedä mitä tulee tapahtumaan.
Siinä se kiehtovuus juuri piileekin, ettei varmuudella pysty ennakoimaan mitä lavalla tulee tapahtumaan. Yllättävyys on yksi jazzin peruskivijalkoja. Improvisointitaidon oppiminen vaatii vuosikausien uurastuksen, jotta pystyy viemään esitystä yhtäjaksoisesti eteenpäin. Populääriviihteen puolella konsertit eivät yllätä. Paikalle menijät tietävät ja osaavat ulkoa tulevien kappaleiden sanat, se jos mikään on aika yllätyksetöntä ja tylsää.
Kahden CD:n Variations pitää kuulijan hereillä kahden tunnin ja vartin verran. Siinä on melkoinen kokonaisuus puhdasveristä ”improa” kerrakseen, makeaa mahan täydeltä niille, jotka ovat vihkiytyneet tämän suunnan musiikille. Se koostuu kappaleista, joissa kokoonpanot vaihtelevat duosta kvintettiin sekä noin 13 minuuttiseen aloitukseen ja samanmittaiseen loppuhuipennukseen, mitkä kuullaan koko ryhmän soittaessa yhdessä.
Koko joukkue on liikkeellä ykkösraidalla, mikä alkaa varsin seesteisesti. Molemmat saksofonistit antavat ensin pientä ideointia pureskeltavaksi muille, kontrabasson matalat kumahtelut ja piano alkavat väritellä sointukuviointiaan. Lisää puhtia saadaan, kun rumpujen kopsahtelut ja symbaaleiden värinät tarttuvat mukaan. Ääni nousee ja intensiteetti kasvaa ja hetken päästä on melkoinen rämistely jo käynnissä, mutta sitten palataan takaisin rauhoittuen viulun itkevän säröiseen soittoon. Kohta rettelöinnin riitasoinnut alkavat painostavan tulituksen ja kalabaliikki on valmis. Vielä ennen loppua räyskivä soitto ehtii rauhoittua aavemaiseksi hämäryydeksi.
Kakkosraidalla Kujala ja Sjöström hakevat omia yhteisiä kuvioitaan rauhallisen sävyisästi ja riitelyn aiheet löytyvät äänekkäästi välillä rintaa röyhistellen. Kolmosraidalla Gordoa, Hauta-aho, Narvesen ja Parker soittavat alkuun melko sopuisasti, mistä sitten haettiin erikoisia pieniä vivahteikkaasti lisättyjä kontakteja yhteiselle vyöryttelylle.
Nelosraidalla kuljettiin trion Lovensin rumpupalikoiden, Mureddu pianon ja Tramontanan pasuunan murentamalla tiellä. Varsinkin pasuunan väkivahva urputus pyöräytti kymmenen minuutin aikana sekopäistä ujellusta ja röyhkeää ryöpytystä, mitä Lovens ja Mureddu värittivät tyköistuvasti omilla virityksillään. Loppuun tulee hiljaisen keskittyneen menon jälkeen nopeasti yltyvä, hirvittävän mahtipontisen jäätävä jysäys vai olisiko se sittenkin ”Persujen” jytky.
Vitosraidalla, kolmikko Hauta-aho, Kujala ja Lovens ovat löytäneet toisensa, kuin yhteistyö olisi ollut aina menossa. Haitarin jäntevän räväkkä rynnistys avaa pellit, johon kontrabasson ja rumpujen hiljainen keskinäinen haku vastaa. Siitä päästään uudelleen kovaan rynnistykseen kunnes joudutaan laskeutumaan hiljaisesti juoksuhautaan avohaavoja nuolemaan. Laastaroinnin jälkeen tullaan takaisin iloisesti lirutellen toisiaan tarkasti seuraten. Kolmikko jakaa jännittäviä yksityiskohtia, räjähtävän nopeita käännöksiä ja muodonmuutoksia, hiljentymistä ja uudella rytmillä aloittamista.
Kutosraidalla jatketaan kolmikolla Gordoa, Mureddu, Wachsmann. Tässä yhdistyvät vibrafonin, pianon ja viulun äänimaailmat, Voisi hyvin kuvitella, että siitä syntyy hyvinkin klassispohjainen rauhallinen kamarimusiikkimainen kokonaispaketti. Eipä sittenkään, soittajat löysivät rauhaisan perinteen oheen pontevaa sähinää ja rajusti irrottelevaa ryöpsäyttelyä. Mielikuvat ajoivat vahvasti freejazzvoittoisen aggressioita tyhjentävään mullistukseen ja soittimien rääkkäykseen.
Ykköslevyn päättää viisikko Bauer, Narvesen, Parker, Sjöström, Wachsmann. Alussa äkäisen vihainen vuoropuhelu jatkuu 4 minuuttia, puhutaan paljon ja nopeasti jopa häiritsevän rähisevästi toisten puheen päälle. Melkoista kinastelun makua tuntuu olevan ilmassa, eikä siitä oikein tahdota päästä sopuisaan lopputulokseen. Pienen sovittelevan vaiheen jälkeen sama kinastelu saa vielä rytmillisesti reippaamman aihepiirin. Ryntäilevä puhuttelu näytti välillä tasaantuvan, mutta eipä aikaakaan, kun taas sama keskinäinen riitely jatkui ärsyttävänä kaaoksena, kunnes lopussa löytyi rauhaisa sovitteluvaihe.
Viisikko Hauta-aho, Lovens, Sjöström, Tramonanta ja Wachsmann avaa kakkoslevyn pienellä luotaavalla puhuttelujaksolla, kunnes puhaltajat alkavat määräillä jaksotuksia. Tiukka keskinäinen sanailu saa jopa pahansuopaisen syyttelyn makua. Iskutukset jatkuvat, kun viulun räävitön viiltely tulee rehentelevällä voimalla mukaan. Basson ja viulun yhteinen syvällinen mietiskely hiljentää väittelyä hetkeksi muuttuen sitten kiivaaksi rynkyttelyksi kaikkien vääntäessä omaa mielipidettä väliin. Siitä syntyykin hauska ryntäily paikasta toiseen keskinäisten palikoiden seotessa pahanpäiväisesti. Matkaa jatketaan kuitenkin hyväntuulisessa keskinäisessä yhteisymmärryksessä loppuun.
Levyn pisin kappale Balderin Sali 9 on kaksikko Parker, Wachsmann käsialaa. He saavatkin aivan hillittömän menon aikaiseksi. Parkerin tenori ja Wachsmannin viulu tekevät tuhoisaa jälkeä. Soittajat ovat ottaneet mallia hulluksi tulleesta metsätraktorista ja vyöryvät eteenpäin kaataen 13 minuutissa hehtaarin alueelta puut niin, että jäljelle jäi vain avohakuun rippeet. Duon työskentely ja yhteistyö on aivan uskomattoman hienoa kuunneltavaa. Kakkoslevyn kolmannessa osiossa Parker jatkaa Kujalan kanssa jännittävää kaksintaistelua hyvässä hengessä.
Balderin Sali 11 on nelikon Bauer, Gordoa, Narvesen, Sjöström työmaa. Kirkuminen ja rääkyminen jatkuvat rennon letkeästi, vaivattomasti ryntäillen, poukkoillen ja välillä kuulostellen, mutta juoksutus ei keskeydy, vaan eteneminen on tappavan lennokasta ja tehokasta. Vastaavasti kakkoslevyn vitosen ottaa haltuun toinen nelikko Hauta-aho, Kujala, Lovens, Mureddu jatkaen jäntevää työstöä Lovensin symbaaleiden viitoittamalla pahaenteisellä ryöppäyksellä.
Jännittävien yksityiskohtien kautta tehtyä matkaa on tässä vaiheessa kuljettu 2 tuntia 20 minuuttia ja jäljellä on vain 13 minuutin loppuhuipennus, nousu improvisoidun musiikin vuoren huipulle. Sinne meidät saattelee
Balderin Sali 13 ja 11 sen loistavaa soittajaa. Kappale täydentää levyn kokonaisuutta absoluuttisella näytteellä siitä miten improvisoitu musiikki saattaa luoda ympärilleen unohtumattoman elämyksen yllätyksellisyydellään, poikkeavuudellaan ja rajoja kaihtamattomuudellaan.
Balderin Salin 13 kappaletta perustuvat kollektiiviseen improvisointiin pienryhmissä sekä kaikki yhdessä. Kahden levyn Variations on mielenkiintoinen kokonaisuus vapaata värikästä leikittelyä ryöpsähtelevässä ennakoimattomassa äänivyöryssä. Onnittelut niille, jotka sattuivat olemaan paikalla, kun tämän levyn sisältö oli mahdollista kuulla konserttitilanteessa. Itselleni en anna koskaan anteeksi, etten ole ollut silloin paikalla. Tämän kahden illan soittosession ilmapiirin olisin aivan ehdottomasti halunnut kokea juuri silloin. (JKi)
Evan Parker: tenori- ja sopraanosaksofoni, Philipp Wachsmann: viulu ja elektroniikka, Paul Lovens: rumpusetti ja erilaiset symbaalit, Teppo Hauta-aho: kontrabasso, Sebi Tramontana: pasuuna, Matthias Bauer: kontrabasso, Harri Sjöström: soprano- ja sopraninosaksofoni, Veli Kujala: neljäsosasävelaskelille viritetty harmonikka, Libero Mureddu: piano, Dag Magnus Narvesen: rummut ja muut lyömäsoittimet, Emilio Gordoa: vibrafoni ja lyömäsoittimet.
Live -äänitys: Samuli Arrela ja Jari Kokko, Balderin Sali, Helsinki, 8. ja 9. syyskuuta 2018.
Editointi ja miksaus: Samuli Arrela, CM&T, Centre for Music and Technology, Sibelius Academy, University of the Arts, Helsinki. Äänitystuotanto: Libero Mureddu. Masterointi: Patrick Römer, Unisono Records, Berlin. Kannen taide ja graafinen suunnittelu: Lena Czerniawska. Julkaistu: 30.10.2019
CD 1
1. Balderin Sali 1 12:58
2. Balderin Sali 2 (Kujala, Sjöström) 5:45
3. Balderin Sali 3 (Gordoa, Hauta-aho, Narvesen, Parker) 9:51
4. Balderin Sali 4 (Lovens, Mureddu, Tramontana) 10:13
5. Balderin Sali 5 (Hauta-aho, Kujala, Lovens) 10:32
6. Balderin Sali 6 (Gordoa, Mureddu, Wachsmann) 7:45
7. Balderin Sali 7 (Bauer, Narvesen, Parker, Sjöström, Wachsmann) 11:05
Kokonaiskesto 68.13
CD 2
1. Balderin Sali 8 (Hauta-aho, Lovens, Sjöström, Tramonanta, Wachsmann) 12:41
2. Balderin Sali 9 (Parker, Wachsmann) 13:22
3. Balderin Sali 10 (Kujala, Parker) 10:11
4. Balderin Sali 11 (Bauer, Gordoa, Narvesen, Sjöström) 8:46
5. Balderin Sali 12 (Hauta-aho, Kujala, Lovens, Mureddu) 7:25
6. Balderin Sali 13 13:11
Kokonaiskesto 65.42
