Face The Music
Stunt Records STUCD 14042
Toisin kuin Shakespeare aikanaan epäili, Tanskan maassa ei ole mitään vikaa. Ainakin jos tekee joitain johtopäätöksiä asiasta tämän levyn perusteella. Sinne Eegin Face The Music osoittautui nimittäin kaikin puolin mainioksi. Erinomainen ja upeaääninen laulaja, hyvä bändi ja oivaltavia, hienostuneita sovituksia, vaikka enimmäkseen vain triosäestyksellä liikutaankin.
Eegillä on miellyttävän pehmeä ääni ja häneltä löytyy herkkää persoonallista ilmaisua, oli kyseessä sitten hitaat, keski- tai up-tempoiset kappaleet. Lisäksi useat hyvät omat sävellykset täydentävät hänen taiteilijakuvaansa. Ja viimeisenä muttei vähäisempänä: hän on loistelias scat-laulaja. Scat kun on Se Juttu, joka erottaa jyvät akanoista silloin kun jazzlaulusta puhutaan ja etenkin naislaulajien taitoja punnitaan. Ja Eeg scattailee paljon. Muttei kuitenkaan kyllästymiseen asti. Hyvä asia sekin.
Eegin scat-taidoista tulee ensimmäiset hyvät sävärit jo avausraidalla. Vanha tuttu What a Moonlight Can Do antaa ensivaikutelmat myös persoonallisesta ja sävykkäästä, kautta koko levyn jatkuvasta sovitustyöstä. Se kun on väännetty mukavaksi bossa nova -versioksi – aivan toisenlaiseen kuosiin kuin tuota biisiä on yleensä totuttu kuulemaan.
Bernsteinin Somewhere on puolestaan hyvä esimerkki Eegin herkästä ilmaisutyylistä. Samaa linjaa jatkaa myöhempänä Legrandin What Are You Doing The Rest of Your Life. Nämä siis esimerkkeinä kaikille tutuista ikivihreistä ja levyn sisältämistä lainakappaleista. Samaisen klassikko-osaston – ja samalla koko levyn – kenties hienoin helmi on kuitenkin Ellingtonin (joskin Juan Tizolin säveltämä) ”tavaramerkki” Caravan. Sen Eeg esittää duettona vierailevan basistin Thomas Fonnesbäkin kanssa. Biisi lähtee käyntiin rubatossa (epätavanomainen ratkaisu sekin), mutta vauhtiakin myöhemmässä vaiheessa löytyy. On erinomainen bassosoolo sekä runsaasti hienoa scatiakin. Helmi mikä helmi.
Perustrio hoitaa hommansa hienosti ja, kuten jo aiempana osittain todettu, yhteissoiton lisäksi sovitukset ovat omaleimaisia, monimuotoisia ja tyylikkäitä. Samat attribuutit soveltuvat täysin myös Eegin omiin sävellyksiin. Lähes kautta koko levyn Eegin tukena on vain trio. Puhaltajat ovat mukana vain kahdella raidalla, mutta kun he ovat läsnä niin silloinkin tapahtuu. Esimerkiksi torvisovitukset tehnyt Jesper Riis tyylittelee flyygelitorvellaan solistipuolen lisänä mukavasti.
Levy-yhtiön tiedotteen mukaan Sinne Eeg on Tanskan johtava jazzlaulaja. Yleensä viisveisaan levyjen mukana tulevista mainoslätinöistä. Tällä kertaa voin kuitenkin jopa pitkälti uskoa tähän lausuntoon (vaikka tunnen sieltä päin monta muutakin hyvää naisvokalistia). (TV)
Sinne Eeg: laulu, Morten Lund: rummut, Morten Ramsböl: basso (paitsi 07 ja 011), Jacob Christoffersen: piano, sekä Thomas Fonnesbäk: basso (07 ja 11), Jesper Riis: trumpetti (01) ja flyygelitorvi (09), Michael Bladt: huilu (09) ja tenorisaksofoni (01), Rune Olesen: guiro (01).
Äänitys: Boe Larsen, Millfactory, Kööpenhamina, tammi-helmikuu 2014. Miksaus ja masterointi: Lars Nilsson, Nilento Studio, Göteborg, helmikuu 2014. Kansikuva: Stephen Freiheit. Julkaisuvuosi: 2014. Tuottaja: Sinne Eeg. Toimeenpanevat tuottajat: Peter Littauer ja Sören Friis.
01. What a Little Moonlight Can Do (Harry Woods) 05:20
02. Crowded Heart (Sinne Eeg / Mads Mathias) 05:20
03. The Best I Ever Had (Sinne Eeg / Sören Sko) 04:35
04. High up in the Sky (Sinne Eeg) 04:23
05. Somewhere (Leonard Bernstein / Stephen Sondheim) 04:40
06. Let’s Face the Music and Dance (Irving Berlin) 05:11
07. Taking It Slow (Thomas Fonnesbäk / Helle Hansen) 04:44
08. New Horizons (Sinne Eeg) 04:00
09. I Draw a Circle (Sinne Eeg / Sören Sko) 04:22
10. What Are You Doing for the Rest of Your Life (Michel Legrand) 03:39
11. Caravan (Juan Tizol / Irving Mills) 03:48
Kokonaiskesto 50:04.
Puhallinsovitukset (01 ja 09): Jesper Riis.
