Rakka/Black Motor: st split-LP+CD
Karkia Mistika Records KARMI-072
Jazzmusiikin ja yleisesti rytmimusiikin piireissä jo yli parikymmentä vuotta häärineet Tampereen seudun muusikot, multi-instrumentalisti Kusti Vuorinen, saksofonisti Masa Orpana ja rumpali-perkussionisti Janne Tuomi ovat keskenään soitelleet mitä moninaisimmissa yhtyeissä.
Kun tähän joukkoon lisätään vielä kontrabasisti Ville Rauhala ja toinen rumputaiteilija Simo Laihonen, niin saadaan kokoon ryhmä soittajia, joilta eivät ideat lopu.
Nykyään nämä soittajat muodostavat Rakka -yhtyeen ja Black Motor trion ydinryhmän. Viime vuonna yhtyeet keikkailivat yhdessä ja päättivät yhdistää voimansa julkaisemalla nyt virallisesti huhtikuun 15. uuden yhteistyölevyn, mikä ilmestyy yhdistettynä LP:n ja CD:n pakettina.
Kuultuani näitä taitavia soittajia mitä moninaisimmissa yhteyksissä viimeisen kymmenen vuoden aikana ja saatuani heidän uuden CD:n käsiini mieleeni tuli heti, että aika herkullinen kuunteluhetki on varmasti luvassa.
Vaikka levyn sisältämät kappaleet ovat likimain kaikki tulleet kuultua eri live-tilanteissa, niin se ei himmennä yhtään levyn sisältöä, sen verran tyylikästä soittoa nämä yhtyeet suoltavat ulos vaikuttavalla tavalla yhä uudestaan. Molemmat yhtyeet ovat julkaisseet aikaisemmin koko joukon levyjä, mutta tämän uuden levyn materiaali on kuitenkin ennen julkaisematonta.
Levyn kahdeksan kappaletta jakautuvat tasan. Rakka aloittaa soittaen neljä Kusti Vuorisen sävellystä, joista Eskosfääri lähtee liikkeelle Kustin hienostuneella urkujen muokkauksella pehmeästi johdattelevalla komennolla ja Janne Tuomen kypsän mehevällä komppauksella sekä Ville Rauhalan tanakalla matalalla paksukielien uholla. Masa Orpanan ja trumpetisti Tommi Kolusen kirkkaan selväpiirteisen puhalluksen tahtien tullessa mukaan syntyy kokonaisuus, mikä ei jätä ketään kylmäksi.
Seuraavaksi käynnistyvä Kauramoottori vetää puoleensa tasaisesti hyrräävällä pohjakomppauksella. Orpanan ja Kolusen lisäksi tällä kappaleella mukana soittaa myös nuori naisaltisti Inari Ruonamaa. Saksofonistien vuorosooloilla alkuun lähtenyt puhallus kehittyy loppua kohden kolmikon yhteiseen huikean kauaskantoiseen vedätykseen kuin taivaan kansi repeäisi. Aivan sydänalaa jyskyttävä ja lumoutunut tunnelma valtaa kuulijan.
Ikuisilta näyttävät tähdet jatkaa herkullista maisemanmaalailua, hiljalleen tunnelmoiden. Puhaltajat suodattavat uudenlaisen soundiympäristön Kolusen lisätessä slaavilaista haikuista säröä sordiinon avulla trumpetistaan. Nyt nojaillaan lähekkäin musiikin viedessä armottomasti mukanaan, vanhan jazzin kaikuvan soundin säväyttämänä.
Vauhdikas, rytmisen lennokas ja tarttuva, puolihumppa, Kuuma Narttu, sisältää aineksia, joista voisi kehittyä jopa hittikappale. Oli miten oli, se saa mielen virkeäksi ja hyvälle tuulelle. Kappaleessa löytyy sellaista Kustin luomaa ”Tampomaista”, mukavan letkeätä ja helposti omaksuttavaa jouhevuutta. Kusti johdattelee haitarillaan tasaisen vauhdin taktiikalla jokaisen kuulijan mukaan, Jannen ja Villen tukiessa taustalla aidosti helposti omaksuttavissa olevaa rytmiä, Masan ja Tommin puhaltimien puhkuessa vuorotyönä ja urakalla kohti yhteistä päämäärää tuhdisti ja lennokkaan vetävästi.
Rakkan kappaleiden hieman populäärimpi ja rytmikään viihteellinen aspekti hyväilee varmasti laajaa kuulijakuntaa. Kun näitä kuuntelee, niin hormonit alkavat hyrrätä ja saavat tanssijat ainakin liikkeelle lavan ääreen. Soitossa on vahvaa tunnelatausta, osin haikeaa itkun partaalle johdattelevaa tunnelmallisuutta, toisaalta myös vahvaa uskoa tulevaisuuteen, elämäniloisuutta, erinomaista taiteellista näkökulmaa jazzillista aspektia unohtamatta. Rakkan musiikki on vetävää ja huiman yleisöystävällistä rytmimusiikkia, minkä parissa on viihdyttävää viettää iltaa.
Täältä voi kuunnella pientä näytettä https://soundcloud.com/karkia-mistika-records/rakka-kuuma-narttu
Alkuperäinen Black Motor aloitti aikoinaan vuonna 2005 Sami Sippolan, Ville Rauhalan ja Simo Laihosen komennossa paljon vapaata improvisaatiota sisällään pitävällä free jazzilla seuraten vahvasti 1960-luvun alun tyyliä sen kantaisien Ornette Colemanin, Albert Aylerin ja Peter Brötzmannin jalanjälkiä mukaillen ja muokaten. He onnistuivat siinä heti alkumetreistä alkaen erinomaisesti saaden uralle vahvan nosteen jazzpiireissä.
Sittemmin vuosien saatossa trio on kehittänyt omaa musiikkiaan keräten aineksia monista suuntauksista ja samalla soiton alkuperäinen kapinahenkinen rosoinen raakuus on saanut pehmeämpiä ja syvällisempiä piirteitä, mutta vankka improvisaatio on säilynyt edelleen trion yhtenä soiton kulmakivenä. Näin on yhä edelleen, senkin jälkeen, kun Tane Kannisto tuli mukaan Sippolan jäätyä pois yhtyeestä kolmisen vuotta sitten.
Tällä levyllä Black Motorin kappaleiden sävellystyöstä vastaa basisti Ville Rauhala. Trio aloittaa tuoreella kappaleella napakasti matkamiehen elkein, Longer the distance, sweeter the sound. Tärkeätä ei ole matkan päämäärä, vaan jatkuva eteneminen ja makoisa lopputulos. Kappaleessa kolmikko osoittaa, miten jazzissa soittajat voivat löytää toistensa ajatukset ja aivoitukset ja samalla luoda väkevän yhtenäisen kosketuksen. Tämä kappale on hyvä esimerkki siitä, miten jazz elää ja voi purkautua yllättävän odottamattomasti poiketessaan tavanomaisesta suunnastaan sen mukaan miten hyvin soittajien keskinäinen kemia toimii.
Toisena esitettävä Lähempänä taivasta muuttaa asetelman ja on hyvä näyttö siitä miten vapaasti jazzin eri alueilla voidaan liikkua ja muuttaa suuntaa. Tässä Tane siirtyy puhaltamaan huilua henkevästi Simon tahdittaessa huopapalikoilla ja Villen jousella raastavasti kontrabasson paksuja kieliä raapien. Kuulemme jännitteisen huilun ja basson kaksintaistelun polttopisteen ollessa minimalistisessa yhteenotossa. Kappaleessa on hengellistä hienostuneisuutta, missä hitaan sielukas eteneminen tuotti kehräävän rauhaisan ilmavuuden.
Levyn lyhin kappale A sudden twist…(and then it hurts) alkaa lyhyellä rumpuintrolla, johon Tanen monipuolisesti leimahteleva saksofoni suoltaa aistikkaan vaihtelevaa ja monisäikeisesti juonittelevaa vapaasti seikkailevaa äänimattoa. Kappaleessa Tanen puhallus on pääosassa. Vaikka kappale on vain kolme ja puoliminuuttinen, niin sen aikana Kannisto ehtii osoittaa huippuunsa viedyn improvisointiosaamisensa. Soitto tuntuu siltä, että hän löytää jokaisesta nurkasta omanlaisensa uuden näköalan ja siihen sopivan soinnukkuuden.
Lopuksi kolmikko lähtee vielä romanttiselle retkelle saksankieliselle alueelle haikaillen mennyttä rakkautta, Ich Habe Dich Schon Vergessen. Sen aikana vallitsee syvällisen mietteliäisyys, missä Simo taputtelee hissukseen kannujen kalvoja ja helistelee symbaaleita, joiden sanomaan Tane tarttuu ja alkaa vastailla tuskaisella puhalluksellaan. Basson hartaat äänet kuuluvat taustalla vuoropuhelun ohessa, kunnes Ville irtautuu vuoropuhelusta aloittaen oman muhkean topakan soolonsa Simon helistellessä perkussioita samanaikaisesti. Lopussa Tane avaa vielä oman vastavetonsa rauhallisen hitaasti, mutta voimakkaan luovasti ikään kuin todeten, että nyt olen puhunut ja tenorin ääni vaipuu taustalle hiljalleen häipyen lopulta kokonaan.
Lopetus on selkeä osoitus siitä, miten laaja-alaisesti kolmikko pystyy rakentamaan uutta musiikkiaan monesta jazznäkökulmasta. Syntyy monisärmäinen näytös, missä neljän kappaleen kesken saadaan kehiteltyä suuria eroja soundien vaihdellessa värikkäästi, voimallisten osioiden vaihtuessa välillä minimalistiseen mietiskelyyn sävelletyn ja vapaan improvisaation keskinäisessä symbiosissa. (JKi)
Rakka: Masa Orpana: tenorisaksofoni, klarinetti, Kusti Vuorinen: urut, haitari, mbira ja lyömäsoittimet, Tommi Kolunen: trumpetti, Janne Tuomi: rummut ja muut lyömäsoittimet, Ville Rauhala: kontrabasso, Vierailija: Inari Ruonamaa, alttosaksofoni (raita 2)
Äänitys: Kusti Vuorinen, Antti Ilola ja Pekka Pirttikangas. Miksaus: Pentti Dassum. Masterointi: Jaakko Viitalähde. Managerointi: Annamaija Music Company. Kannet: Kai Johansson.
Black Motor: Jouni ”Tane” Kannisto: tenorisaksofoni, huilu, kellot, Ville Rauhala: kontrabasso, Simo Laihonen: rummut
Äänitys ja miksaus: Juuso Nordlund, JJ Studio, Tampere. Masterointi: Jaakko Viitalähde. Kannet: Kai Johansson. Kansitekstit: Petri Silas. Julkaistaan virallisesti 15.4.2017
Rakka
1. Eskosfääri (Kusti Vuorinen) 5:01
2. Kauramoottori (Kusti Vuorinen) 4:56
3. Ikuisilta näyttävät tähdet (Kusti Vuorinen) 5:02
4. Kuuma narttu (Kusti Vuorinen) 5:50
Black Motor
5. Longer the distance, sweeter the sound (Ville Rauhala) 5:10
6. Lähempänä taivasta (Ville Rauhala) 4:51
7. A sudden twist…(and then it hurts) (Ville Rauhala) 3:30
8. Ich habe dich schon vergessen (Ville Rauhala) 8:06
Kokonaiskesto 42:54
