Land E
AMP Music Records CD AT011
Seesteisen hidasmielistä ja kaamossoivaa päivää talvisessa Kesärannassa! Fonin passiivisella sointiotteella, johon piano takoo iskujaan ja kilkutuksiaan. Rumpalikin herää tunnelmaan mukaan ja basso iskee jonkinverran suonta. No, siinäpä se sitten oikeastaan olikin. Kolme ja puoliminuuttinen…
Kakkosraidalla päästetään onneksi kuitenkin sonnilauma valloilleen… tiedättehän mitä se on, kun hevoset / sonnit… siinä pöly nousee, aitaa kaatuu ja tanner tömisee. Saksofonisti Jarno Tikka pisti totaalista puhkua sakspiippuunsa ja sitten mentiin. Samaan hurjuuteen liittyi komppi yltäkylläisellä teholla, kunnes soittokiiman huippu saavutettiin ja kapula luovutettiin pianisti Toomas Keski-Säntille, joka kutoi hänkin mustavalkioitaan nk. niska limassa. Välittämättä mistään pikkurillisovinnaisuudesta, vaan mätti ja mätti ja mätti, kilkkuttaen välillä sooloääniäkin. Tämä reilu kymppiminuuttinen kappale ehtyi lopulta seesteiseen käsikädessä kulkemiseen…
Kolmonen vaipui taas nahjustelumaiseen synkkyyteen. Kalvotaputtelija ja basisti keskustelivat alkuun tovin, kunnes saksofoni välillä suvaitsi liittyä ilottomaan seurakuntaan. Jotenkin tuntui skitsolta, kun kappaleen nimi tarkoitti verovapautta… ilmeisesti sekin on toisille sitten synkkä asia… mene ja tiedä, meneekö kappaleen säveltäjällä niin hyvin, että moista suree… vai onko hän peruskade haapavetinen, joka arvelee jonkun vieläkin nauttivan rälssitilaoikeuksiaan… Parasta tässä hitaassa synkistelyssä oli kappaleen lyhyys, ennenkuin sen viljelemä harmaus ja synkkyys pääsivät tarttumaan.
Nelosessa herätään jälleen takaisin elämään. Iloisen liruttelevaan sellaiseen, jossa saksofoni pursua iloista luritustaan hengästymiseensä saakka. Tuo alun rilluttelu painaa kuitenkin soiton eteenpäin askellusta matkalla kottiin. Heräsi kysymys, oliko kyse murresanasta, joka viittaa sanontaan omakoti kullan kallis. Vaiko keskisuomalaiseen ilmaisjakelulehteen, joka pitää sisuksissaan vapaa-ajan, asumisen ja yrittäjyyden teemat. Samapa se sitten sille, sillä pienten sutimisten jälkeen soitto rupesi kulkemaan lutvikkaan askeltavasti ja eloisasti.
Mikael Saastamoisen basso pompotti sydänrytmiä, toinen Saastamoinen, maestro Okko, mätti väliin hyvinkin runsaskätisesti kalustoaan. Pianisti Keski-Säntti suorastaan riemuitsi koskettimistollaan, kunnes saksofonisti Tikka tuli puhkumaan tahdit ja melodiat pois levyraidalta. Moniulotteisen mukava raita siitä huolimatta.
Finaalissa alkuun nyplätään paksuja kieliä vaisun taustan edessä. Joku tuntuu olevan totaalisesti hukassa. Tunnelma ei tahdo syttyä, kuten eii hautakynttiläkään tuulessa. Kappaleen puolivälissä alkaa löytyä jo jotain kunnon elämää ja musiikillista eloa. Kokonaisuuden tuhjake alku ja sitten pikkuhiljaa käyntiin lähdettyä saatettiin saavuttaa jopa Belaruksen nopeus… sillä kappaleen nimihän on traktorilla Rantsilaan.
Miksi juuri Rantsilaan? Onhan tosin Rantsilassa ollut aikoinaan pesäpallojoukkue, joka kantoi nimeä Rantsilan Raikas paikallisen urheiluseuran mukaisesti. Nyt tuo nelostien varsikylä pakottaa ainakin allekirjoittaneen aina jarruttamaan ja poikkeamaasn Kylmäsen tehtaanmyymälässä. Myymälässä, josta löytyy teurastamo-jalostamon omia että muita pohjoisen herkkuja.
Itseasiassa verrannollisia tämän levyn herkkuihin. Niitä löytyi levyn valtavirrasta poikkeavasta formaatista huolimatta yllättävän paljon. Itse soittokunnan kaikki jäsenet osoittautuivat topakoiksi pelimanneiksi, jotka hallitsivat hienosti osaamisensa. Kaikilla osa-alueilla, sillä nyt liikuttiin hiiren pierusta kahden kilon trotyylipaukkuun ja kaikkea siltä väliltä. Tunnetilat vaihtelivat passiiviapeudesta riemun repimiin suupieliin. Mustasta ja synkästä rasteriharmaasta kukertavan kirjavaan väriloistoon.
Okko Saastamoisen sävellysmaailma on kaikessa soinnikkuudessaan ja melodisuudessaan että rytmityksiltään hyvin persoonallinen. Omalla laillaan kokeileva ja omia polkujeen kuljeskeleva. Laaja monialainen sisältö ja improvisoinnin vapaus luo kuulijoille totaalisesti erilaisia tuntoja. Se on hyvä se.
Kukin taaplaa tyylillään. Niinpä myös OK:KO. Sanonta, että toinen tykkää tytöstä ja toinen äidistä, kuvaa aika hyvin levyn sisältöä. Minä raukka taisin tykätä molemmista. (OR)
Jarno Tikka tsax, Toomas Keski-Säntti piano , Mikael Saastamoinen bass, Okko Saastamoinen drums
Recorded at Sonic Pump Studios, Helsinki, Finland, July 2016
Engineered and mixed by Olli Erik Keskinen
Mastered by Jaakko Viitalähde
1. Kesäranta 3:39
2. Song of Bulls 10:32
3. Rälssi 2:58
4. Kottiin 8:39
5. To Rantsila By Tractor 9:57
Sävellykset: Okko Saastamoinen
