Sammensurium
Barefoot Records BFRECO51CD
Viisi muusikkoa, viisi kansallisuutta, yksi yhteinen sävel. Tanskalaispianisti Morten Pedersenin kohtalaisen uuden kvintetin jäsenet ovat kukin omilla tahoillaan touhunneet yhtä sun toista improvisoidun musiikin eri osa-alueilla monissa eri yhteyksissä. Nyt he ovat löytäneet toisensa ja yhdistäneet voimansa tuoreessa, hyvin lupaavan tuntuisessa kokoonpanossa.
Hyvä niin, sillä Pedersenin kvintetti on erittäin kiinnostava ja musiikillisesti miellyttävä joukkio. Bändin musiikissa yhdistyvät sävelletty materiaali ja improvisointi hallitulla ja omanlaisellaan tavalla. Mistään öky-freestä (termi sopisi niille, jotka eivät kestä kuunnelle free jazzia pätkääkään) ei tässä missään tapauksessa ole kyse, vaikka vapaan freepohjaisen, välillä aika rankankin sellaisen, ilmaisun alalla selvästi ollaankin.
Jos ei nyt sentään hallitseva, niin ainakin voimallisesti vaikuttava musiikin perusta, vapaamuotoisesta meiningistä huolimatta, on tässä kohtalaisen selkeälinjainen melodisuus. Teemat ja niiden vapaa improvisoitu rakentelu luovat sävykkäitä kontrasteja ja miellyttäviä, kiinnostavia kokonaisuuksia sekä monia herkullisia yksityiskohtia. Lyhyesti sanoen: nautinnollisia musiikillisia hetkiä.
Yksilöinä nämä muusikot ovat kovatasoisia ja he omaavat laajan kokemuksen moninaisissa eri yhteyksissä. Itse asiassa heistä itse bändiliideri Pedersen taitaa olla koko joukon tuntemattomin (mutta ei suinkaan missään tapauksessa heikoin) lenkki. Hän on soittanut mm. sellaisissa yhtyeissä kuin The Mighty House, JapGaf ja Maria Faust Group. Nuo bändit eivät kotimaansa Tanskan ulkopuolella ole liiemmälti tulleet tunnetuiksi. Siitä huolimatta on joka tapauksessa todettava hänen olevan laadukas, maukkaita piano-osuuksia ja -sooloja esittävä muusikko. Hän vastaa myös sävellyksistä, joten iso plusmerkki hänelle siitäkin puolesta.
Tunnettuusmielessä toista ääripäätä edustaa puolestaan norjalainen, jo pitkään pääosin Kööpenhaminassa uraansa tehnyt rumpali Håkon Berre. Hänen elastisesta ja luovasta rumputyöskentelystään ovat päässeet nauttimaan mm. Peter Brötzmann, Mikko Innanen ja kovassa kansainvälisessä nosteessa oleva liettualaisfonisti Liudas Mockunas. He ja monet muut siis bändikaverin roolissa. Yleisö on tietysti sitten oma lukunsa.
Albumi starttaa aika rotevasti. Jo avausraidalla Juvi esimerkiksi trumpetisti Tomasz Dabrowski ja (mm. Enrico Ravan ja Django Batesin kanssa soittanut) italialaisfonisti Francesco Bigoni päräyttelevät oikein kunnolla. Sitä seuraava Jubas edustaakin sitten puolestaan sitä em. selkeälinjaisempaa melodisempaa puolta. Matkan varrella Bigoni osoittaa myös olevansa yhtä lailla varteenotettava soittaja niin tenorifoni kuin klarinettikin kädessään.
Kaikin puolin miellyttävän kokonaisuuden yhtenä peruspilarina on miehityksen soitannollinen tasavahvuus sekä tasapainoisuus: yksittäistä staraa tai staroja ei ole. Kaikki vetävät tasapuolisesti yhtä köyttä. Syntyy mielikuva, että nämä veijarit olisivat soittaneet yhdessä jo vuosikausia. Vaikka siis tosiasiassa näin ei ole. Hieno ja vaikuttava uusi bändituttavuus, jolle toivoisi pitkää ja menestyksekästä tulevaisuutta. Potentiaalia sille ainakin on. Runsain mitoin. (TV)
Morten Pedersen: piano, Håkon Berre: rummut, Johannes Nästesjö: basso, Tomasz Dabrowski: trumpetti, Francesco Bigoni: saksofoni ja klarinetti.
Äänitys ja miksaus: Björn Gjessing, The Village, Kööpenhamina, huhtikuu 2016. Masterointi: John Fomsgaard. Kansikuva: Håkon Berre. Julkaisuajankohta: maaliskuu 2017.
1. Juvi (5:38)
2. Jubas (9:53)
3. Odacinummocni (7:15)
4. Zaja (4:25)
5. Kitchen (7:27)
6. Dumbo (6:35)
7. KB14 (4:41)
8. Itzi (7:30)
Musiikki: Morten Pedersen
