Syntyperältään Norsunluurannikolta kotoisin oleva ranskalainen rumpali Manu Katché on ehtinyt vaikuttaa maailmanmusiikissa jo 1980-luvun puolivälistä alkaen. Tällöin hän nousi rakettimaisesti suuren yleisön tietoisuuteen soittaessaan Genesis-yhtyeen kautta tunnetuksi tulleen Peter Gabrielin sekä Stingin kanssa heidän levyillään. Tästä eteenpäin hän on vaikuttanut monissa pop-, rock- ja maailmanmusiikin yhtyeissä, tehden yhteistyötä myös jazzin saralla mm. Jan Garbarekin kanssa.
Hänen edellinen ECM äänitteensä “Neighborhood” yhdessä Jan Garbarekin ja Tomasz Stankon kanssa sai hyvän vastaanoton. Hänen yksinkertainen ja teeskentelemätön tapa soittaa on herättänyt kunnioitusta ja hän onkin nykyään hyvin kysytty rumpali muusikoiden piirissä.
Tämä uusin, juuri ilmestynyt, albumi “Third Round” jatkaa suoraviivaista jazz linjaa ilman turhia kokeilevia ja epämääräisiä liitoksia fuusion maailmaan. Tämän levyn kappaleet ovat taitavaa, lyyristä ja ehkä liiankin aistikkaan tyylikästä soitannollista ilmaisua. Eräänlainen liiallinen steriiliys häiritsee ainakin minua. Omalla tavallaan sellainen hienon hieno sofistikoitunut lähestymistapa esittämiseen on erittäin merkittävää. Vaikka rumpali on levyllä yhtyeen johtaja, niin Manu Katché ei missään vaiheessa lähde sooloilemaan tai yrittämään saada itselleen hallitsevaa osaa soittamisessa. Hän “takoo” hiljaisella tulella, siinä ei ole minkäänlaista mahtipontisuutta tai omanarvon kohottamisen tarvetta tai sen esille tuomista. Hänen eteenpäin vievä ja tunkeilematon tapansa johtaa soittoa on luovaa ja antaa tilaa mahtavasti muille yhtyeen soittajille.
Sävellykset ovat aika minimalistisia luonteeltaan, voisi sanoa “hiljaa hyvää tulee”. Ne ovat hitaan hartaita ja aavistuksen salaperäisiä, läpitunkevan syvällisiä, mutta eivät kuitenkaan vaikeasti tulkittavissa. Hartaudessaan tämä on kaikin puolin viihdyttävää kuunneltavaa, mutta se saattaa myös kuulijan epävarmaan tilanteeseen. Levyllä kuljetaan samassa tunnelmoinnin utuisessa, herkässä, unisuudessa alusta loppuun. Levyllä on selkeän potentiaalista herkkyyden voimaa, mikä saattaa tulevaisuudessa tehdä näistä kappaleista jopa “stankku” tasoista viihdettä. Tämä ei välttämättä sävähdytä kaikkia kuulijoita. Manu Katché on kuitenkin rumpalina paljon laajempialaisempi mitä tämä levy antaa ymmärtää. Ainakin itse pidän hänen kovemmasta ja rosoisemmasta linjasta, jota voi kuulla esim. hänen “fankimman” tyylin yhteistyöstä basisti Marcus Millerin ja kosketinsoittaja Frederico Penan kanssa. (JKi)
Manu Katché, rummut; Tore Brunborg, saksofonit; Jason Rebello, piano, Fender Rhodes; Pino Palladino, kontrabasso; Jacob Young, kitarat (2,6,10); Kami Lyle, laulu (9), trumpetti (9,10)
Äänitys: Joulukuu 2009, La Buissonne, Pernes-les-Fontaines, Gérard de Haro, Nicolas Baillard. Kannen kuva: Arne Reimer. Manu Katchén kuvat: Visual Video, pikkukuvat ja ryhmäkuva, Gildas Boclé. Kannen suunnittelu: Sascha Kleis. Tuotanto: Manfred Eicher. Julkaistu maaliskuussa 2010.
- Swing Piece (Manu Katché) 4:54
- Keep On Trippin’ (Manu Katché) 5:34
- Senses (Manu Katché) 4:13
- Being Ben (Manu Katché) 4:22
- Une larme dans ton sourire (Manu Katché) 2:26
- Springtime Dancing (Manu Katché) 4:10
- Out Take Number 9 (Manu Katché) 2:08
- Shine And Blue (Manu Katché) 4:53
- Stay With You (Manu Katché, lyrics Kami Lyle) 4:30
- Flower Skin (Manu Katché) 4:23
- Urban Shadow (Manu Katché) 2:58
Julkaisija Toutemont Ed
