À la Carte
LGCD-007
Nyt pläjäytetään kuuntelijalle eteen à la carte… todellinen herkuttelijan lista. Sen ensimmäisenä annoksena oli tarjolla makoisaa ”vanhan kansan” tunnelmointia tumman alarekisterin omaavalta sensuellita laulajattarelta.
Vuosikymmenet hyrräsivät vauhdilla taaksepäin aikaan, jolloin tunteet osattiin ilmaista lämmöllä ja kosketuksilla.
Kun taustalla soi iso orkesteri jousivahvistuksin, hyvin sovitettuna ja soitettuna, aletaan olemaan vanhan ajan lumopauloissa. Kuinka hienosti tuohon aikaan musisoitiinkaan ilman sen ihmeempiä teknisiä jippoja ja vempaimia.
Kakkosraita pudotti tunnelman kevyempään ja väljempään rytmipoljentoon, jossa orkesterin soittajat pääsivät esiin paremmin yksilöinä. Laulusolisti Tobias Andersin sievisteli omalla vanhakantaisella tyylikirjollaan, pääsemättä avausraidan koukuttavaan otteeseen.
Sitten päästettiin irti kontrabasisti Jorma Katrama, virtuoosi, joka on hämmästyttänyt kansaa sooloilullaan mm. Rimski-Korsakovin Kimalaisen lennolla. Nyt kuultu upea soolo oli àla carten listan kalliimpaa hintaluokkaa; Francois Rabbathin Iberique Peninsulaire. Todella taidokasta bassottelua jousella, mutta ehkä hieman liian erikoista tämän levyn maistelijoille.
Bassottelun jälkeen heittaydyttiin jälleen menevän svengaavaan menoon Merja Saikkosen myötä. Hänen tyylikirjonsa muuttui totaalisesti alun tunnelmoinnista rytmi-iloitteluun… osaavan svengaavasti ja hyvin raamissa pysyvästi… The Thrill is gone…
Seuraavalla raidalla paneuduttiin hieman klassisempaan musiikkiherkutteluun, jossa valssailivat pääroolissa Simo Pinomaa ja Janne Maarala. Tukevan tanakkaasti… tunteella.
Merja Saikkonen tarjoili seuraavana annoksena maittavan makoisan Some of these Days -kappaleen. Orkesteri myötäili terhakkaan jazzikkaalla poljennolla laulajatarta. Mukavan herkullinen makupala. Nam nam…
Seuraavana kuulltiin à la carte -listan erikoisuus, Latin Sinfonietan ja Veka Hakkaraisen lattaripoljentona viimemainitun sävelmä Brasiliana. Ja hyvältähän eteläamerikkalaisuus maistui… Hakkaraisen luritukset olivat tyylipuhtaat ja suoraselkäiset…
Itse maestro Pekka Leander puhaltelee pasuunallaan tunnetta ja kauneutta palauttaen edellisraidan latinohekuman takaisin käsikädessä herkistelyyn ja tunnelmointiin orkesterin sekä jousiston myötäillessä. Vaivuttaen viihdemusiikin upeaan nostalgiaan…
Merja Saikkonen muistelee vanhoja, hyviä päiviä. Nyt jälleen rauhaisasti ja soivan hienoa alarekisteriään esitellen. Markku Renko heittää väliin pienen soolon trumpetillaan ikään kuin leimaten levyn hienoja sovituksia, jotka ovat pääosin hänen tekojaan.
Kun seuraavaksi on aistikkaasti saksofonoitu Billy Strayhornin Blood Count, niin päästään Merja Saikkosen finaloimaan Over The Rainbowiin. Nyt ei ole epäselvää kummasta päästä löytyy kultaa… vastaus on selvääkin selvempi… levyn molemmista.
Monimakuinen à la carte -lista, josta löytyi makupaloja moneen eri makuun. Tarjolla oli maustettuja että freesejä annoksia, jotka olivat ammattitaidolla tehtyjä. Maukuvivahteita oikein korostaen ja entisaikojen reseptejä kunnioittaen.
Tämä levy maistuu varmasti hyvältä reilun puolen vuosisadan takaisen musiikin ystäville. Miksei myöskin nykyisille pikaruokaloitten kiireisille hotkijoille, mikäli heillä on aikaa pysähtyä oikean à la carte -listan pariin… yllätys voi olla melkoinen…
Kokonaisuuden upeasta toteutuksesta haluan nostaa vielä esiin Merja Saikkosen. Hänen alarekisterinsa ja tulkinnan intensiivisyys ovat ihastuttavaa kuultavaa. Hänestä pursuu sitä entisaikojen luonnollista voimaa ja karismaa, joka ottaa kuulijansa lämpöiseen halaukseen ja hyvänolontilaan…
Leander, Renko ja kumppanit työstävät hienosti ”vanhaa kunnon tavaraa”. Hyvin perinteitä noudattavana, mutta sopivasti tuorestettuna ja raikastettuna. Niin tällä levyllä… kuin livenä! (OR)
Merja Saikkonen, vocal, Tobias Andersin, vocal, Markku Renko, trumpet, Pekka Leander, trombone, Simo Pinomaa, soprano and tenor saksophone, Veikko Hakkarainen, piano, Jorma Katrama, bass, Jorma Mikkeli, drums, Jan Vaaka, percussions, Janne Maarala, piano (track 5, 10), Kalle Lae, guitar (track 1), The Soul Strings – dir Markku Hannikainen (track 1,8,11)
Recorded Dec 2017 at Studio Varistoteles by Markku Veijonsuo and track 7 at StudioTeam Godzinsky Oy by Robi De Godzinsky
Mastered by Markku Veijonsuo
01. All the way 2.51
Merja saikkonen (J. Van Heusen – S. Calm)
02. Sunrise, sunset 2.42
Tobias Andersin (J. Bock)
03. Ibeiuque peninsulaire 3.46
Jorma Katrama doublebass (F. Rabbath)
04. The thrill is gone 3.59
Merja Saikkonen (B. DeSilva- L. Brown – R. Henderson)
05. Valse de belleville 3.43
(P. Ludwig)
06. Some of these days 2.42
Merja Saikkonen (S. Brooks)
07. Brasiliana 4.22
Veikko Hakkarainen piano and Latin Sinfonietta (V. Hakkarainen)
08. But beautiful 3.00
Pekka Leander trombone ( J. Van Heusen – J. Burge)
09. Good old days 3.09
Merja Saikkonen (D. Gazarov – J. Evans)
10. Blood count 3.48
(B. Strayhorn)
11. Over the rainbow 2.43
Merja Saikkonen (H. Arlen – J. Mercer)
Arrangements
Markku Renko track 1, 2, 4, 6, 8, 9, 10, 11
Jorma Katrama track 3
Pekka Leander, Janne Maarala track 5
Veikko Hakkarainen track 7
