Move on
Svart Jazz 2017, SVART125CD
Tökkii niinkuin puusuksi aikoinaan nuoskakelillä. Eero Mäntyrantamainen luistavuus sai odottaa liki minuutin, ennenkuin nämä ykkösrivin soittoniekat pääsivät melodisen musisoinnin imuun mukaan. Tarkoituksellisen tökkiivä alkuverryttely kasvoikin messevän monitahokkaaksi ja luistavan lutjakkaaksi menoksi.
Pääroolissa avauksessa oli saksofonisti Joonatan Rautio, joka sai puhallettua rumpali Jussi Lehtosen tuotteille raikkaan sielun. Menevän lutvikkaan, jota hänen jälkeensä ansiokkaasti jatkoi pianisti Aki Rissanen. Hän puolestaan luovutti rytmikapulan alun tökkäilevälle kitaristille Teemu Viinikaiselle, joka soinnutteli aloitusraidan lepoon yhtä hartaasti kuin sen aloittelikin.
Levyavaus lupasi hyvää jazzailuatunnin verran. Ja se piti paikkansa levyn läpi monikasvoisuudessaan. Jussi Lehtonen osoittautui tämän levyn myötä erinomaiseksi sävelnikkariksi ja mielikuvamaalariksi. Hän antoi vallan soolottelijoille Viinikainen – Rautio – Rissanen. Itse hän pysytteli takavasemmalla, josta loihti makoisaa temmellysmattoa yhdessä basisti Jori Huhtalan kanssa edellämainituille.
Lehtosen rumputyöstö on värikkään melodista, rytmivaihteluiden viidakkoa. Kaluston moninainen käsittely onkin ihastuttavaa kuunneltavaa, joka ei hyökkää silmille, vaan vyöryy intensiivisesti ja pyörteisiinsä imaisten. On hienoa kuunnella tällaista tahtimestaria. Niin taustalla kuin muutamissa soolonpätkissä.
Kitaristi Teemu Viinikainen jazzkitaroinnin käsite. Ukko, joka saa kuusikielisensä taipumaan mitä erilaisempiin tunnetiloihin ja kimuranteimpiin kiekuroihin. Joko täysin akustisena tai sitten modernien sähkövempaimien kautta. Nyt liikutaan pääosin perinteellisempien kuvioiden myötä. Hyvällä tatsilla ja ammattitaidolla. Sielukkuutta unohtamatta.
Tenoristi Joonatan Rautio on myös mestari omalla sarallaan. Hänen vauhdikkaat kuljetukset että äärirajojen äänimaailmojen härnyyt ovat makoisaa kuultavaa. Voi vain kuvitella, kuinka hänen otsasuonensa pumppaavat rytmieliksiiriä herran ulosantiin. Pelimanni, joka osaa asiansa hienon aistikkaasti.
Mustavalkioiden ääressä istuvalle Aki Rissaselle olisi odottanut ehkäpä hieman enemmän tilaa ja soolovuoroa. Hän edustaa jazzpianismin korkeinta tasoa niin Suomessa kuin muuallakin. Hänen kosketuksensa ja ajatusmaailmansaa saa aikaan sanoin kuvaamattoman upeaa tunnetta ja jazzin syvintä olemusta. Olemusta, jossa on vivahde menneiden vuosisatojen mestareiden klassismia. Vai onko? Josko kyse pelkästään Rissasmista… niin tai näin, kalakukkokaupunki on lahjoittanut Suomelle upean jazzpianistin.
Kokonaisuuden taustoittajista paksukielistään pompottava Jori Huhtala onnistuu myös mainiosti työstössään. Kuten mainitsin aiemmin, hänen yhteistyöstönsä Lehtosen kanssa on erinomaista. He rakentavat tavallaan kuin huomaamatta kokonaisuudelle tukevan selkärangan. Mielnkiintoisen värikkään ja useampaan kertaan kuunneltavan, jotta sen kokonaisuus selviäisi myös anatomiaa tuntemattomalle. Kannatta nautiskella herrojen soitto useampaan kertaan… sieltä löytyy yllättävän hienoa tavaraa.
Kun tämä kokonaisuus niputetaan yhteen, on tuloksena kiitettävä arvosana, jossa liikutaan periaatteessa samasisältöisessä tilassa. Kuitenkin niin, ettei se puuduta, vaan tietyillä nyansseilla se saadaan kestämään mielenkiintoisena ja värikylläisenä koko tunnin ajan.(OR)
Joonatan Rautio saxophone, Teemu Viinikainen guitar, Aki Rissanen piano, Jori Huhtala bass, Jussi Lehtonen drums
Recorded 5/2016 at Finnvox Studios
Recording engineer: Antti Snellman
Originally produced for YLE by Jyrki Saarinen
Mixed by Tommi Vainikainen
Mastered by Svante Forsbäck at Chartmakers
1.It’s all ok 6:55
2.Hard-Bob 5:6
3.Dancin’ 7:44
4.Behind the scenes 6:19
5.Times are changing 8:59
6.New day 6:30
7.The shade 7:55
8.Move on 3:17
Bonus track
9.Blue night 9:16
All compositions by Jussi Lehtonen.
