After Hours
Patuxent CD-267
Virkistävän omaperäinen pianolevy uusvanhaan tyyliin. Colianni (s.-62) on tuttu nimi rivimiehenä levyarvosteluista, mutta hänellä on yllättävän vahva CV : Lionel Hampton, Mel Tormé ja Les Paul työllistivät häntä monta vuotta kukin.
Tämä levy alkaa ainoalla originaalilla, joka on jump-blues ja kuulostaa samalta kuin Petersonin ja Basien yhteisen kvintetin levyt 70-luvulla. Nämä ovatkin Coliannin esikuvia, ja hän on saanut hyvin yhdistettyä sekä Petersonin rehevyyden että Basien tilankäytön. Myös Art Tatumin Colianni mainitsee ihanteekseen. Tämän virtuositeettia on vaikea saavuttaa, mutta pianisti soittaa kyllä välillä nopeita juoksutuksia yllättävin synkoopein. Tällaisia kävi meilläkin esittelemässä vanhoilla päivillään Earl Hines, joka taas oli Tatumin mallina. Coliannilla on siis vankka tietämys jazzin pianohistoriasta, jonka hän on hyvän tekniikkansa ansiosta pystynyt yhdistämään ajattomaksi tyyliksi.
Kappaleet ovat tuttuja iskusävelmiä yli 70 vuoden takaa, paitsi ”I Want You Back”, jossa on levyn ainoa soulkomppi. Harvinaista on se, että yhtään vetoa ei soiteta bossa novana tai muuna lattarina. Yhtyeen kahdesta kitaristista toinen soittaa komppia, joten vaihtelevan tempoiset rytmit muistuttavat paljon JATP-ryhmien svengaavaa menoa.
Levyn nimikappale on pianoteos, joka nyt lienee tunnettu Clint Eastwoodin bravuurina hänen juontamastaan TV-jazzohjelmasta. Avery Parrish kokosi pianosooloonsa 30-luvulla kymmenkunta bluesin tyyppifraasia vahvasti tremololla maustettuina. Tämän paljon soitellun kappaleen Colianni esittää atomikellon tarkasti menettämättä kuitenkaan svengiä hetkeksikään, joten todennäköisesti tekniikkaharjoitusten 10 000 tuntia on tehty.
Kitaristit jäävät hieman statisteiksi, vaikka soittavat ihan hyvin. Basso- ja rumpusooloja ei ole. Colianni, Wagner ja Giambusso esiintyvät muutamassa kappaleessa myös laulutriona. ”Texas” on vähän pelleilyä, mutta onneksi lyhyt. Muut värssyt nämä kolme kylpyhuonebaritonia vetäisevät ihan tarkasti ja miellyttävästi, mutta korkeamman tenoriäänen puuttuminen tekee soinnista hieman lättänän.
Levy on taitavien soittajien taidokkaasti päivittämää 50-luvun retroilua, joka varmaan miellyttää jokaisen jazzin ystävän korvia ja aivoja. (OE)
John Colianni – piano, Justin Lees – guitar 1, Matt Chertkoff – guitar 2, Young Robert Wagner – bass, Bernard Linnette – drums
01. Elevation Blues (Colianni) 2:24
02. I Didn’t Know About You (Ellington) 4:16
03. Can’t Help Falling In Love With You (Creatore, Peretti, Weiss) 3:46
04. Sweet Sue Just You (Harris, Young) 2:58
05. I Want You Back (Gordy, Mizell) 3:45
06. When Your Lover Has Gone ( Swan) 2:23
07. Angel Face (Hank Jones) 3:15
08. I Only Have Eyes For You (Dubin, Warren) 5:24
09. That Old Feeling (Brown, Fain) 4:01
10. After Hours (Parrish) 4:00
11. For Heaven’s Sake (Meyer, Edwards, Bretton) 4:41
12. Deep In The Heart Of Texas (Hershey, Swander) 1:55
Rec. 2015