Jarmo Saari Republic
ZENCD 2154
On ollut mielenkiintoista seurata Jarmo Saaren erilaisia projekteja ja musiikillista kehitystä jo runsaan 20 vuoden ajan. Jo vuonna 1992 Jazzliiton bändikisoissa oli erittäin ilmeistä, että kisan voittaneen XL-yhtyeen kitaristi oli ilmiselvästi lahjakas muusikon alku. Ujon tuntuinen nuori mies soitti upeasti vaikka vaikuttikin siltä että hän ei lavalla ollessaan tuntunut olevan hänelle mieluisassa ympäristössä. Eli soittamassa yleisön edessä.
Sittemmin ujous on kadonnut, niin musiikista kuin lavaesiintymisestäkin. Tilalle on tullut rohkeaa ja innostunutta kokeilunhalua, jotka ovat tuottaneet paljon hyvää, persoonallista ja hienoa musiikkia. Monenlaiset ja toisistaan hyvinkin paljon poikkeavat projektit ovat seuranneet toinen toistaan. Nyt käsillä on, ehdottomasti, Saaren paras oma levy – toistaiseksi!
JSR-levy on uskomattoman monimuotoinen, lukemattomista erilaisista elementeistä ja eri lähteistä rakentuva moniosainen teos, jossa monenlaiset, toisistaan paljonkin poikkeavat ainekset muodostavat teemallisen ja eheän kokonaisuuden. Orkesterointi, studiotekniikan laaja ja mallikas hyödyntäminen sekä huippuluokan muusikko- ja laulajakunta kruunaavat tyylikkään levyn. Lienee ehkä liian aikaista nimetä Republic jo tässä vaiheessa Vuoden Kotimaiseksi jazzäänitteeksi. Mieli kuitenkin tekisi tehdä niin.
Lyhyen ”parantavan intron” jälkeen hypätään progemusiikin maailmoihin. On vinkukitaraa, mahtipontista orkestraatiota, ja kaikkea sitä kruunaa Sam Huberin ihastuttava laulu/lausunta/mörinä-yhdistelmä. Viidakosta hypätään Punaiselle Planeetalle, jossa laulusolistina on Saari itse. Jälleen löytyy progesävyjä, jota matkan varrella pehmennetään mm. lapsikuoron ja Johanna Iivanaisen laulun myötä.
Pilgrim Calling on puolestaan hurjaa rytmikästä afro-mäiskettä. Koko levyn mitan, mutta kenties erityisesti juuri tällä raidalla esiin astuu näyttävästi hienonhieno Assefa-Louhivuori-Kuoppamäki kolmikko rumpuineen ja lyömäsoittimineen. Levyltähän ei ilmene miesten hieno keskinäinen työnjako siten kuin keikoilla (ks. April Jazz -konserttiarvio, JR 29.4.). Keikoilla kun se on paitsi musiikillisesti häikäisevää, myös visuaalisesti erittäin nautittavaa.
Soldiers of Joy käynnistyy avaruusmusiikin tunnelmissa. Hitaasta ja hiljaisesta alkupuolesta komppi ja volyymi rakentuvat ja voimistuvat hitaasti mutta varmasti Tommy Lindgrenin lausunnan ja laulun taustalla. Matkan varrella noustaan jo rytmisen ilotulituksen sfääreihin. Sinällään muodollisen yksinkertainen riffipohja on hypnoottisen tehokas.
Sam Huber tulkitsee vastustamattomalla tavallaan Lost Mojon tarinaa. Jykevää, raskaanoloista r&b-pohjaista peruspoljentoa höystetään Huberin keskeisen roolin ohella monin tavoin. Saari töräyttelee väliin pasunaallaan ja tempaisee hillittömän rankan kitarasoolon, josta moni heavy-soittaja voisi ottaa oppia siitä miten kitaraa voi siinäkin tyylilajissa soittaa tyylillä, taidolla ja tunteella.
Rankasta ja raskaasta rockista siirrytään aivan toisenlaisiin tunnelmiin päätösraidalla Fingers, Elbows, Shoulders. Alkupuolella liikutaan herkissä tunnelmissa lapsikuoron ja akustisen kitaran muodostamissa äänimaisemissa. Kunnes joskus biisin puolivälin jälkeen meno taas kääntyy melko hillittömäksi riffipohjaiseksi rytmiorgiaksi…
Levy on kokonaisuutena laaja ja loistelias ajallinen, maantieteellinen (mm. maailmanmusiikkiainekset) ja musiikillinen synteesi. Ja kerrasssan upea sellainen. Vuoden levy? – Se jää nähtäväksi.
Jarmo Saari: baritonikitara ja laulu (sekä mm. sähkö- ja akustinen kitara, basso, vocoder, theremin, mini moog ja pasuuna), Abdissa ”Mamba” Assefa: rummut ja lyömäsoittimet, Olavi Louhivuori: rummut ja lyömäsoittimet, Sami Kuoppamäki: rummut.
Vierailijoina Sam Huber: laulu (The Jungle, Lost Mojo), Johanna Iivanainen: laulu (Planet Red, Fingers, Elbows, Shoulders), Tommy Lindgren: puhe ja laulu (Soldiers of Joy), Tim Ries: tenorisaksofoni (The Jungle), Saima Saari: laulu (Fingers, Elbows, Shoulders), Marja Ollikainen: kerronta (Fingers, Elbows, Shoulders), Jelle Perko, Aarre Saari ja Saima Saari: laulu (Planet Red).
Äänitys: Jarmo Saari, Island Studio/Kasi ja Risto Hemmi, Finnvox, Helsinki. Miksaus: Juha Heininen ja Jarmo Saari, HIP Studios, Helsinki. Masterointi: Pauli Saastamoinen, Finnvox. Kansisuunnittelu: Jari Mattila. Julkaistu toukokuussa 2014. Tuottaja: Jarmo Saari.
1. Healing Introduction (säv.: Saari) 1:24
2. The Jungle (säv.: Saari ja Huber, sovitus: Assefa, Kuoppamäki & Louhivuori, sanat: Narender Singh Bansal) 6:06
3. Planet Red (säv.: Saari, sov.: Assefa, Kuoppamäki & Louhivuori, sanat: Saari & Saikkonen) 8:59
4. Pilgrim Calling (säv: Saari & Assefa, sov.: Kuoppamäki & Louhivuori) 9:20
5. Soldiers of Joy (säv.: Saari, Lindgren & Louhivuori, sov.: Assefa & Kuoppamäki, sanat: Lindgren) 7:41
6. Lost Mojo (säv.: Saari & Huber, sov.: Assefa, Kuoppamäki ja Louhivuori, sanat: Huber) 12:45
7. Fingers, Elbows, Shoulders (säv.: Saari & Kuoppamäki, sov.: Assefa & Louhivuori, sanat: Saari & Saikkonen) 11:21
Kokonaiskesto 57:50
