No Money In Art
Red Piano Records 14599-4423
Pianisti-säveltäjä Frank Carlberg on asunut Bostonissa ja New Yorkissa niin kauan, että harva häntä enää täällä Koti-Suomesssa edes muistaa. Valitettavasti. Hänen Suomen vierailunsa ovat olleet varsin satunnaisia, eiintymisistä puhumattakaan.
Mutta levyjä Carlberg on suoltanut erilaisille kokoonpanoille tiiviiseen tahtiin vuosien aikana. Tämäkin, marraskuussa julkaistu kvintetillä tehty No Money In Art, saa jatkoa jo helmikuussa 18-henkisen kokoonpanon voimin. (Lienee syytä palata siihen sitten aikanaan).
Carlberg kiinnostui ja innostui aikoinaan säveltämään erityisesti laulumusiikkia. Innostajana lienee, ainakin osaltaan, toiminut hänen pitkäaikainen elämänkumppaninsa, intialaissyntyinen vokalisti Christine Correa. Tällä kertaa lyriikkojen takana on nippu kuuluisia runoilijoita. (Huom! Jäljempänä olevassa kappalelistassa on mainittu vain runoilijoiden nimet, kaikki musiikki on Carlbergin käsialaa).
Carlbergilla on oivallinen kyky ja tyylitaju yhdistellä erilaisia tyyli- ja rytmi/komppilajeja kappaleesta toiseen. Ja jopa niiden sisällä, kuten esimerkiksi räväkkäalkuisessa avausbiisissä No Money In Art (miten valitettavan realistinen toteamus). Siinä perusmoodi vaihtuu pitkäksi toviksi reheväksi bluesiksi, jonka aikana altisti John O’Callagher revittelee makoisan soolon.
Myös runot ovat hyvinkin erilaisia ja -tyylisiä. Jim Gustafsonin kynästä syntynyt nimikkokappale pursuaa tekstiä lähes pienoisnovellin verran kun taas Anselm Hollon Clarification muodostuu vain kahdesta säeparista: Not buying you / Just buying you a drink. Omanlaisensa ja omaperäisen tekstinsä on kehittänyt myös Ken Mikolowski. Verbal Scenario sisältää vain luettelollisen verbejä eri aikamuodoissa.
Christine Correa on ilmeikäs ja monisävyinen laulaja, ennen kaikkea erinomainen tulkitsija näissä hyvinkin erityylisissä sävellyksissä. Hän laulaa välillä räväkästi, toisinaan taas pehmeämmin. Päätösbiisi Nothing käynnistyy puolestaan pitkällä etnissävyisellä sanattomalla laululla ennen kuin päästään käsiksi itse Mikolowskin tekstiin.
Carlberg antaa muille pääsolisteille (Correa ja O’Callagher) runsaasti tilaa. Mutta kun pianosoolon paikka koittaa, sieltä myös pesee. Parissa sävellyksessä hän soittaa sekä flyygeliä että Rhodesia samanaikaisesti (päällekkäisäänitettynä). Niissä soolot ja säestys vuorottelevat ristiin rastiin. Mainioksi esimerkiksi käy kaunisävyinen em. Clarification, joka rakentuu vain Correan laulun ja Carlbergin kahden koskettimiston varaan.
Michael Sarin on loistava ja varsin muuntautumiskykyinen rumpali. Hänen mainiona parivaljakkonaan toimii Pascal Niggenkemper, jonka bassonsoittotaidoista pääsee perille viimeistäänkin kepeän leikkisässä ja tanssivarytmisessä kappaleessa Headline Haiku, jossa hänellä on bassosoolo.
Kokonaisuudessaan kaikin puolin erinomaisesti toimiva, suorastaan hieno albumi. Frank Carlbergin nimi kannattaa muistaa, vaikkei häntä Suomen lukuisten jazzfestivaalien ohjelmissa kovin usein mainittaisikaan. (TV)
Christine Correa: laulu, John O’Gallagher: alttosaksofoni, Frank Carlberg: piano, Pascal Niggenkemper: basso, Michael Sarin: rummut.
Äänitys: Michael Perez-Cisneros, Brooklyn, NYC, 11.-12.10.2014. Miksaus ja masterointi: Michael Perez-Cisneros. Kansikuva: Kristoffer Albrecht. Julkaisupäivä: 10.11.2016. Tuottaja: Frank Carlberg.
01. No Money In Art (Gustafson) 8:40
02. The Nail (Padgett) 7:24
03. Banner Spangled Star (Mikolowski) 4:49
04. Headline Haiku (Hollo) 6:04
05. Clarification (Hollo) 5:03
06. Verbal Scenario (Mikolowski) 5:22
07. Nothing (Mikolowski) 8:46
Musiikki: Frank Carlberg.
Lyriikat: Jim Gustafson, Anselm Hollo, Ken Mikolowski, Ron Padgett.
