LJ Records LJCD 5247
Tähänkö on tultu vai ollaanko tähän suuntaan menossa. En tiedä mitä sanoisi, mutta kyllä mielestäni ainakin aito jazzmusiikki pitää tulla perinteisistä soittimista. Elektroniikan käyttö ohessa on monesti varsin virkistävää, mutta pelkästään koneella tuotettu musiikki on jotain muuta. En oikein jaksa pitää sitä varsinaisena musiikkina. Se on oma taiteen tai soiton laji. Siitä tässä on kyse, äänten muokkailusta sähköisesti. Voihan sitäkin vaihteeksi joskus kuunnella, mutta saako siitä varsinaisesti musiikillisia elämyksiä ja mielihyvää. Ei mielestäni, tämä on paljolti ympäristön hälyääniä koneellisesti tuotettuna. Eiköhän sitä saa ihan riittävästi kuulla päivittäin ulkona kulkiessa. Kaksikko Palle Dahlstedt ja Per Anders Nilsson soittavat elektronisesti vapaasti improvisoiden Nord Modular G2 laitetta, vai voidaanko puhua soittimesta. Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä. He pitävät kuitenkin itseään muusikkoina, siis elektronisen musiikin soittajina, vaikka onhan Palle myös arvostettu pianisti. Heidän mukaansa pääsääntö on pitää kädet kaiken aikaa laitteella, muuten tulee täysi hiljaisuus. Heidän soittamisessaan ei ole kysymys etukäteen tuotetusta ohjelmoidusta prosessista. Keskeisin kysymys onkin kuinka saadaan tässä hetkessä luotua monimutkainen elektroninen ääni, joka ei perustu musiikilliseen tahtiajattelumaailmaan. Se ei synny pelkästään sormenpäiden kosketuksella, vaan mukana on koko kehon fyysinen liike. Herrat ovat tämän levyn ihan tosissaan ja vakavissaan tuottaneet, eikä siitä voi heitä moittiakaan. Onhan se omassa lajissaan varmasti ihan hyvä, tai mistä minä sitä tiedän. Onko tällaista musiikkia yleensä riittävästi olemassa, jotta vertailua voisi tehdä tosissaan. Jotenkin itselleni jää sellainen kuva, että vastaavanlaiset äänitteet eivät voi kovinkaan paljon toisistaan poiketa. Kun on kuullut yhden, niin toista ei tarvitse kuunnella. Mene ja tiedä miten tulevaisuudessa käy, jos näitä alkaa olla yleisesti enemmänkin markkinoilla. Onko se tulevaisuuden kuva, että arvostelemme pelkää konemusiikkia ja yritämme löytää siitä aina jotain uutta sanottavaa. Mielestäni tällainen elektroninen musiikki yhdistettynä perinteisten instrumenttien kanssa toimii ihan hyvin, mutta yksinään se ei saa ainakaan minun kannatustani. (JKi)
Palle Dahlstedt; vasen kanava, Per Anders Nilsson; oikea kanava,
Äänitetty “Artisten” studiolla elokuussa 2007 (1,3,7,8, ja 11) ja kesäkuussa 2008 (2,4,5,6,8,10,12,12, ja 14), miksaus, ja masterointi duo pantoMorf, Lindblad Studio, Academy of Music and Drama, Göteborgin Yliopisto, kuvaus Anders Bryngel, kannen suunnittelu, Palle Dahlstedt ja Arvid Nilsson, julkaistu 17.9.2008
- blues 3:12
- hiccup 2:30
- first pulser 2:51
- tagg 2:59
- second pulser 5:15
- falling parts 2:50
- bass fig 9:43
- trunk 6:13
- bell train 3:50
- skapa 1:23
- melody 5:16
- old 4:09
- thin 5:23
- eels 5:36
Kaikki kappaleet ovat Dahlstedtin ja Nilssonin tekemiä