Synthesis
Vähän yli kaksi vuotta on ehtinyt kulua siitä, kun kolmikko Claudio Scolari, Daniele Cavalca ja Simone Scolari julkaisi edellisen Colors of red island albuminsa. Se oli siistiä, kaunista, rehevää, taiteellisen hengellistä, rauhallisen mukautuvaa ja kuuntelijan korvia hivelevää nautintoa. Uusin, viime kesänä julkaistu Synthesis jatkaa samansuuntaista uusien soundien etsimistä kokeilevan nykyjazzin maailmassa.
Claudio Scolarin ja Daniele Cavalcan yhteistyö lähti liikkeelle oikeastaan siinä vaiheessa, kun Claudio oli työstämässä vuonna 2007 ilmestynyttä albumiaan “Dreams and Emotions of the city”. Daniele oli tekemässä omaa projektiaan ja he tapasivat äänityksissä. Käydyissä keskusteluissa he alkoivat löytää aivan uuden tavan kehittää musiikkia kahden rumpusetin yhteisenä keskusteluna. Kahden rumpalin käyttö ei sinänsä ole mitenkään ainutkertaista, mutta saattaa olla toisaalta myös haavoittuva yhdistelmä, toisen täytyy olla johtaja ja toisen on tyydyttävä “kakkosen” rooliin. Claudio on kuitenkin onnistunut ja kuten ensimmäinen yhteinen levy osoitti, niin homma toimi jäntevästi ja tuloksena on nyt ilmestynyt kaksi tavattoman hienoa albumia. Kummassakaan ei riehuta, eikä mennä täyttä laukkaa, vaan harkiten, aina yhteisesti miettien ja uusia mielenkiintoisia elementtejä etsien.
Tällä uudella levyllään Claudio ja Daniele ovat yhdessä säveltäneet kaikki kappaleet, kun edellisellä Claudio oli säveltänyt lähes puolet kokonaisuudesta yksin. Tämä tarkoittanee sitä, että levyllä kuljetaan samalla myös paljon improvisoidusti soittaen. Soitinarsenaali on lähes sama, mutta nyt myös Daniele on ottanut käyttöönsä syntetisaattorin ja näin kaksikko etenee kahden “syntikan” ja kahden rumpusetin vetovoimalla, jota täydentää Claudion poika Simone Scolari trumpetin soitolla. Tästä syntyy sellainen tunne, että nyt on otettu käyttöön rohkeammat linjaukset ja räväkämpi toimintamalli, mutta näin ei välttämättä ole. Aika tavalla samanlaisissa tunnelmissa edetään.
Kolmikon tapa hakea johdonmukaisesti kaiken aikaa jotain ennakolta arvaamatonta ja uutta eriskummallista soundia viehättää kokonaisuudessaan. He täydentävät taitavasti toisiaan ja yhteen hiileen puhaltaen he onnistuvat löytämään juonikkaan tavan edetä. Siinä missä Colors of Red Island albumin painopiste oli erinomaisessa rumpujen taiteellisessa hyväksikäytössä tavallaan johtavana instrumenttina, Synthesis painottaa syntetisaattoreiden luomaa hämyisen sähköistä avaruudellista ilmapiiriä.
Toinen selvä ero on siinä, että tällä uudella albumilla Simonen trumpetin soitto on selkeästi enemmän esillä kokonaisuudessa. Hän on nuori puhaltaja, vasta parikymppinen, ja saanut ehkä kahdessa vuodessa paljon lisää itsevarmuutta soittamiseen ja samalla myös vastuuta kokonaistuloksesta. Hän on itse asiassa heti kahdessa ensimmäisessä kappaleessa, Synthesis ja Expression of Image voimallisesti mukana, osittain jopa johtavassa roolissa. Hänen soitossaan on taiteellista näkemystä, rauhallisen kypsää ja johdonmukaista cool -kauden milesdavismaista luovuutta. Varsinkin kakkoskappaleella Expression of Image vuoropuhelu Simonen trumpetin ja Danielen melodican välillä toimii loistavasti ja Claudion rumputyöskentely yhdistyy kokonaisuuteen tehokkaan kiinteästi. Hommat tuntuvat olevan hyvin hallinnassa.
Dialog puolestaan on Claudion pianon ja Danielen rumpujen “kaksintaistelu” elintilasta, missä keskustelu etenee intensiivisesti improvisoiden lähes varttitunnin. Vaikka kappale alkaa pianon, basson ja rumpujen varovaisen keskittyneenä vuoropuheluna, niin siitä kehittyy hyvä rytminen groove, mitä verhoaa hämyinen visio täydellisyydestä. Danielen vaikuttavan hyvin tunnelmoiva basso taustalla antaa nautittavan lisäpotkun. Kappale on osoitus hyvästä keskinäisestä soittamisen ymmärtämisestä, missä vuorovaikutus yhdistyy yhtenäiseksi äänikollaasiksi.
Viimeistään Rituals, Fragment of Autumn ja Rebirth osoittavat, että Simonen trumpetin soitossa on vetovoimaa. Lämminhenkinen fraseeraus hipoo aika ajoin lähes täydellistä soinnukkuutta. Claudio on yhtyeen lyyrinen johtohahmo. Daniele taikoo vaikuttavan rytmistä basson matalaa ääntä, hänen soittamansa vibrafoni luo myös mukavia sivujuonteita varsinkin Rituals kappaleessa, mikä on höystetty afrikkalaisella polyrytmisellä vivahteella. Toisaalta vibrafoni oli selkeästi suuremmassa roolissa edellisessä Colors of Red Island levyllä. Albumin lopetuskappale Hymn of the Inventions on toinen Claudion ja Danielen yhteisesti improvisoidusti esitetty kappale, missä he etsivät uusia rakennuspalikoita ja ajatuksia yhdistellen niitä melodiseen soinnukkuuteen.
Kolmikko on erinomainen ja voimallisen tehokas kokoonpano, mikä saa aikaiseksi vaikutelman isommasta kokoonpanosta. Yhtye on kehittänyt oman mielikuvituksellisen modernin soundinsa, missä on kauniin yksinkertaisen kamarijazzin klassista pohjaa yhdistettynä freejazzin vetovoimaiseen improvisointiin. Vastapainoisesti tätä äänimaailmaa on täydennetty hämyisän kokeilevalla ja kekseliäällä syntetisaattoreiden luomalla kevyellä elektronisella sykkeellä. Levyn nimi, Synthesis, heijastaa aika osuvasti tätä kokonaisuutta. (JKi)
Claudio Scolari; rummut, perkussiot, huilu, piano ja syntetisaattorit, Daniele Cavalca; melodica, rummut, perkussiot, piano, syntetisaattori, vibrafoni ja kontrabasso, Simone Scolari; trumpetti
Äänitys: Andrea Fontanesi, Vox Recording Studio, Reggio Emilia, Italia, tammikuu 2012. Tuotanto: Claudio Scolari. Kannen suunnittelu: Alessandro Montevero. Kuvat: Antonio Bassi. Julkaistu: heinäkuu 2012.
- Synthesis (Claudio Scolari ja Daniele Cavalca ) 5:34
- Expression of Image (Claudio Scolari ja Daniele Cavalca ) 8:51
- Dialog (Claudio Scolari ja Daniele Cavalca ) 14:17
- Rituals (Claudio Scolari ja Daniele Cavalca ) 5:04
- Fragment of Autumn (Claudio Scolari ja Daniele Cavalca ) 6:55
- Rebirth (Claudio Scolari ja Daniele Cavalca ) 7:25
- Hymn of the Inventions (Claudio Scolari ja Daniele Cavalca ) 8:48
