Pianokammer
Hubro Music HubroCD2542P/HUBROLP3542
Pianisti Christian Wallumrød on tänä päivänä yksi norjalaisen jazzin merkittävimpiä muusikoita. Hän on ollut ECM-artisti vuodesta 1998 alkaen, jolloin hän julkaisi tämän tunnetun saksalaisen levy-yhtiön kautta ensimmäisen levynsä ja on sen jälkeen ollut mukana yhdeksällä äänitteellä sekä omien yhtyeittensä (Christian Wallumrød Ensemble ja Christian Wallumrød Trio) että muiden kokoonpanojen kanssa.
Noin vuosi sitten ilmestyneen ensimmäisen soololevynsä, Pianokammer, Wallumrød on tuottanut itse ja julkaisijana toimi norjalainen Hubro Music. Levy on haasteellinen, mutta omalla tavallaan myös mielenkiintoisen nautittava, eikä vähimmästä syystä sen vuoksi, että erilaisuudellaan se hämmentää ja herättää ajatuksia, että pianoa voi soittaa näinkin. Toisaalta, jos halutaan asiaa tarkentaa, niin kysymys ei ole pianosta, vaan kolmesta eri flyygelistä, joita on käytetty kolmessa eri äänityssessiossa. Tulos on varsin mairitteleva ja lumoavan mukaansatempaava.
Tällä levyllä Wallumrød osoittaa melkoista kekseliäisyyttä mutkikkaine vääntöineen ja kääntöineen. Vajaat 40 minuuttia kestävän levyn kuusi kappaletta ovat melko poikkeavia vastaavista tavanomaisista soolopianoesityksistä. Hän on selkeästi omalla tavallaan uudistusmielinen seikkailija kaivertaessaan musiikista irti oman näkemyksensä tyylirajoista välittämättä uhmaten samalla kaikkia liihottelijoita, joille genre-ajattelu on tärkeä. Voisi sanoa, että kokeileva avantgarde- ja free-pohjainen jazz toki on peruslinjaus levyn sisällössä, mutta sieltä löytyy myös ambient-musiikin viitteitä, bluesnäkemystä ja kamarimusiikkimaisuutta.
Heti levyn aloituskappale Fahrkunst on aivan kummallinen. Olin hetken aivan ymmälläni, ihmettelin vain, mitä tämä on. Olin, totta kai, odottanut pianon ääntä, mutta levyltä kuului aivan jotain muuta. Kuin ukkosta enteilevä painostava kaukainen kumu ja sen mukanaan tuoma kohina paisuu ja levittäytyy uudestaan ja uudestaan kuulijan korvaan. Ei uskoisi, että tämä ääni tulisi pelkästään flyygelin koskettimien välityksellä. En tiedä onko flyygeli tässä otoksessa jollain tavoin preparoitu. Se ei käy mistään ilmi. Erikoista soitintekniikkaa siinä on täytynyt kuitenkin käyttää, sen verran poikkeuksellinen on tämä kappale.
Toinen huomioitava erikoisuus on kappale School of Ecofisk, mikä yllättää hitaan kehittelevän alun jälkeen pelkällä ylärekisterin soitolla hauskasti tuotetun kilkahtelevan äänimaisemoinnin. Lopetuskappale Lassome on kuitenkin omasta mielestäni levyn parasta antia. Siinä yhdistyvät perinteinen tapa soittaa ja uudenaikainen rytmikäs soinnutus, vahva bluespohja sekä kiihottavan kumea sähköistä virtapiiriä muistuttava ominaisvärinä.
Levy on kokonaisuudessaan pianomusiikissa uutta suuntaa tarjoava, se on omalla tavallaan uraauurtava ja kekseliään innovatiivinen. Jos jotakin miinuspuolta haluaa hakea, niin se on oikeastaan levyn lyhyys, tätä nimittäin olisi mielellään voinut kuunnella 20 minuuttia pidempään.
Christian Wallumrød: piano
Äänitys: Henie Onstad Kunstsenter’s grand piano, joulukuu 2013, asamisimasa’s grand piano, tammikuu 2014 ja Christianin koti-grand piano, huhtikuu 2014. Äänittäjä, editoija ja miksaaja: Espen Reinertsen. Miksaus: Morgan Nicolaysen, Propeller Mastering. Tuotanto: Christian Wallumrød. Andreas Meland. Kannen kuva: Morten Spaberg. Kannen suunnitelu: Yokoland. Julkaistu: 9.2.2015
- Fahrkunst 7:32
- Hoksang 4:40
- Second Fahrkunst 5:28
- Boyd 1970 6:04
- School og Ecofisk 4:44
- Lassome 8:52
Kaikki sävellykset ovat Wallumrødin itse kirjoittamia
Kokonaissoittoaika 37:21
https://soundcloud.com/hubro/hubrocd2542-christian-wallumrod-hoksang-from-the-album-pianokammer
