A Love Supreme & Meditations
Cuneiform Records Rune 470/471
John Coltranen mietiskely ja kuolematon jazzin syvällinen sielu jatkaa elämää nähtävästi ja toivottavasti ikuisesti. Uutena sähköisenä versiona Cuneiform Records julkaisi viime vuoden marraskuussa Coltranen kahden 60-luvun puolivälissä merkittävän levytyksen, A Love Supreme & Meditations, kappaleiden tulkinnoilla, uuden sähköisen version. Entä sitten, mitä oikeastaan on tapahtunut. ”Sähköä ilmassa” – Coltranea sähköisessä kuviokellunnassa, miten tähän pitäisi suhtautua.
Saattaa olla, että todelliset coltranefriikit eivät ehkä tästä oikein pidä, että mestarin akustista saundia muutellaan moderniin kuosiin. En tiedä, mutta itse ainakin olin todella innostunut tuloksesta heti alkumetreiltä alkaen.
Jos mietitään asiaa tarkemmin, niin Coltranen soittokavereina 1960-luvun eri kokoonpanoissa soittivat mm. Miles Davis, Wayne Shorter, Joe Zawinool, jotka jatkoivat Coltranen kuoleman jälkeen sähköisellä fuusiolla 1960/1970-lukujen taitteessa. Mitä Coltrane olisi siinä vaiheessa tehnyt, jatkanut akustisesti vai siirtynyt sähköiseen toteutukseen, jää ikuisesti arvoitukseksi. Voisin kuitenkin kuvitella, että hän olisi aivan hyvin saattanut lähteä mukaan tähän jazzfuusiokauteen.
Toisaalta turha miettiä, vaan käydään kuuntelemaan A Love Supreme Electric -yhtyettä, viiden yhdysvaltalaisen veteraanimuusikon muodostamaa kokoonpanoa. Yhtyeen puuhamiehenä, tämän projektin vetäjänä ja johtohahmona on toiminut kitaristi Henry Kaiser, jolla on yhdeksän äänitteen pituinen yhteistyökuvio takanaan Cuneiform Recordsin kanssa.
A Love Supreme Electric -projekti lähti käyntiin Kaiserin ja rumpali John Hanrahanin yhteistyönä. Hanrahan perehtyi aikanaan improvisoituun musiikkiin jamibändien kautta soittamalla saman henkisten muusikoiden kanssa. Hän on voimakas jazzrumpali, mutta myös syvästi vuorovaikutteinen esiintyjä, jolla on taito soittaa sekä rytmipohjaista että hienovaraista kerrontaa.
Yhtyeen ikäpresidentti (75v.) saksofonisti Vinny Golia on kekseliäs esiintyjä. Hänellä on vahva progressiivisen jazzin tausta nykymusiikin säveltämiseen ja improvisointiin liittyen. Los Angelesin improvisointikentällä aktiivisesti toimiva kosketinsoittaja Wayne Peet on puolestaan Kaiserin ja Golian pitkäaikainen soittokaveri. Hän vastaa suuresta osasta A Love Supreme Electricin musiikin monimuotoisesta ilmeestä, ei pelkästään urkusoolojen kiihkeydestä, vaan rinnakkaisesta tehtävästään levyinsinöörinä ja studion omistajana.
Yhtyeen viides muusikko basisti Mike Watt tunnetaan pohjimmiltaan säälimättömän armottomana rytmin ylläpitäjänä erityisesti johtamistaan rockyhtyeistään, joissa hän on tottunut pitämään hyrrän innokkaasti liikkeessä mieluummin kuin hemmottelisi äänentoiston hetkittäisillä monimuotoisilla taiteellisuuksilla. A Love Supreme Electricissä hän osaa olla myös herkkä, kun sitä tarvitaan.
Teos sisältää 2 CD:tä, lähes 42 minuuttinen A Love Supreme koostuu neljästä alkuperäisen vuonna 1965 ilmestyneen levyn kappaleista ja 66 minuuttia kestävä Meditations sisältää 8 kappaletta. Yksi levyn tunnetuimmista kappaleista Acknowledgement soitetaan kylläkin molemmilla levyillä, ykkösen aloituksena ja kakkosen Reprise -versiona viimeisenä. Vuonna 1965 ilmestyneen alkuperäisen Meditations -levyn kappaleista The Father And The Son And The Holy Ghost soitetaan myös kahtena eri versiona. Muista alkuperäisen levyn kappaleista kakkoslevyllä ovat Compassion, Love, Consequences ja Serenity, mutta Joy näyttäisi julkaistun vasta Coltranen kuoleman jälkeen vuonna 1972 ilmestyneellä Infinity ja 1977 julkaistulla kvartettilevyllä First Meditations, muiden edellä mainittujen 4 kappaleen ohella.
Jotkut äänitteet kertovat mikä on mitä. Se ei sinällään ole huono asia, musiikissa on paikka kertomuksille ja kommenteille siitä mitä tapahtuu. John Coltranen kuolemattoman perinnön yhteistyöprojekti A Love Supreme Electric kysyy “Entä jos?” Yhtye jakaa osiin Coltranen A Love Supreme ja Meditations -levyjen kaksoismalleja nopeasti tarkkaillen niitä vaihtelevista näkökulmista.
Kaiser on projektin tosiasiallinen teoreetikko. Kun hän nuorena muusikonalkuna ensi kertaa kuuli Coltranea, hän oli ”myyty” ja löysi siitä oman ohjenuoransa muusikkona. Tätä projektia on luonnosteltu pari kolme vuotta, jonka aikana hänelle tuli sellainen tunne, että molemmat levyt liittyvät kiinteästi yhteen, Meditations jatkaa sitä kertomusta, minkä A Love Supreme aloitti. Hän on sanonut: “Entä jos A Love Supreme ja Meditations ovat kaksi osaa yhdestä hurmioituneesta hengellisen tilan ilmaisusta?” “Tiesin, että Coltrane tarkoitti Meditations -levyä hengelliseksi jatkoksi A Love Supreme -levylleen”, Kaiser kirjoittaa A Love Supreme Electric -levyn kansilehdykällä, jotka ovat yhtä ajatuksia herättävä kuin itse musiikki.
Kuuntelija pyritään saamaan mukaan ja mieltämään Coltranen musiikin monipuolisuus varioimalla sisältöä eri konserttitilanteissa. Kaikki viisi muusikkoa luonnostelevat soittoaan omasta soolonäkökulmastaan huomioiden kaikesta huolimatta alkuperäisen sanoman. Kuultuasi tätä soittoa et ehkä koskaan kuule sitä samalla tavalla uudelleen, sillä sisältö elää ja muokkautuu aina uudessa muodossa kuuntelijan mielessä.
”Keikoillamme soitamme usein Meditations -osion toisena settinä. Tehtyämme näin muutaman kerran, huomaan, että kaksi eri osiota todella sopivat yhteen olemaan yksi 2-osainen sarja, jossa kaikki yksittäiset osiot syventävät ja laajentavat toisiaan sekä musiikillisesti että henkisesti”, jatkaa Kaiser.
Sähkökitaran ja -basson räikeä käyttö vie meidät kokonaan toiselle tasolle Acknowledgementin ikimuistoista teemaa ja lopun laulun säestystä kuunnellessa. Basson johdattelemana mietiskelevään itsetarkkailuun vievä Resolution heittäytyy kuitenkin rennon terhakkaaseen kulkuun, kun Golia alkaa syöttää tenorisaksofoniaan, urkujen pauhatessa omaa väristystä, kitaran viiltäessä vuorostaan hyytävästi ja rumpujen tykittäessä painavasti takana.
Molempien levyjen pisin lähes vartin kestävä kappale Purcuance alkaa John Hanrahanin pitkällä kolme ja puoliminuuttisella rumpusoololla. Siitä tiukka vedättely lähtee liikkeelle saksofonin kiivaalla puhalluksella, mistä kitaran terävän kimeän viiltelevä vingutus ja urkujen mahtaileva syöksytys alkavat viedä mukanaan. Kymmenen minuutin kohdalla hiljennytään kuuntelemaan Mike Wattin bassokitaran painavaa sooloilua loppuun asti.
Lyhyehkö ja siro Psalm, ykköslevyn päätteeksi, alkaa saksofonin sävyisällä puhalluksella symbaalien voimallisten helistysten saattelemana saaden virsimäisiä piirteitä. Nöyrästä alusta huolimatta siitä rakentuu huima koko bändin voimavarat käyttävä mahtipontinen esitys.
John Coltrane kääntyi täysipainoiseen free-jazziin uudella kokoonpanolla, kun kvartetista syntyi sekstetti, levyttäessään Meditations -LP:n aikoinaan. Nyt A Love Supreme Electric tarttuu siihen. The Father And The Son And The Holy Ghost saa kakkoslevystä mahtiosan kahdella eri versiolla. Se alkaa vierailevan perkussionisti Rakalam Bob Mosesin kilkutellessa välineistöllään, kelloilla, kilistimillä ja helistimillä.
Varsinainen äänien murtaminen alkoi kuitenkin varsin pian korkealentoisella paatoksella. Yhtenä massana kaikki soittavat kaiken aikaa omiaan kiihkeästi kuin lopun alku olisi lähellä ja manalan portit apposen auki odottamassa vierailua sen syvyyksiin. Urut möyryää, basso jyskyttää, kitara ulvoo, saksofoni ryystää rankasti, rummut kolkuttavat ja symbaalit helisevät työntäen musiikkia eteenpäin kaikella pateettisuudella.
Compassion poikkeaa varsin paljon muista kappaleista. Se on siisti, tasaisen viihdyttävästi etenevä, vaikka sähköisyyden runsaus ja vuolaasti vapaassa liikkeessä oleva revittelyn maku on tunnusomaista ja selkeästi esillä. Kitara vinkuu kaikesta huolimatta ylenpalttisena. Joy on samansuuntaisesti hillitty, vapaasti henkivän kuvauksellinen, mistä paistaa elokuvan toiminnan energinen aktiivisuus. Jokainen tuntuu soittavan ihan omalla tavallaan nykivästi, mutta edeten lyhyin vuoropuheluin kuitenkin sujuvasti.
Consequences aukeaa alussa saksofonisoolon johdolla raikkaasti muiden soittaessa hiljaisesti taustalla, kunnes kitaran kielet alkavat kurvailemaan pitkillä kielien vedätyksillä. Kohta ollaankin melkoisessa yhtenäisessä riitelyvaiheessa ja soitto hajoaa rönsyileväksi tappeluksi, mistä ei tunnu voittajaa löytyvän. Eipä niinkään, vaan saksofonin soitto jatkuu maltillisesti ja muut hiljenevät kevyeen instrumenttinsa tapailuun, vain symbaaleiden ja rumpujen äänet seikkailevat taustaa maalaillen. Lopuksi kuuluu vain kitaran viimeiset rauhoittavat näpläilyt. Serenity ei heittäydy heti hurmioituneena kieriskelemään, vaan nimensä mukaisesti kappale kulkee kevyen tyynesti ja seesteisesti alusta loppuun rumpujen taiteellisen soolon johdatuksella.
Coltranen ehkä merkittävimpien levytyksien musiikki vyöryy räväkän räjähtävästi jonkinasteisessa kokeellisessa psykedeelisyyden hengessä kvintetin käsittelyssä. Siitä syntyy futuristinen tulkinta vuosikymmenten taakse, missä tämän päivän tuoreus sulautuu perinteeseen. Soittajat ovat totta tosiaan paneutuneet aiheeseen kaivon pohjaa myöten. Muusikot arvostavat selvästi John Coltranen luomaa musiikkia, mutta he ovat valmiita rakentamaan oman polkunsa ja käyttämään instrumentointiaan ainutlaatuisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.
A Love Supreme Electric näkee Coltranen musiikin runsaat mahdollisuudet ja kehittävät muunnelmia pääesityksistään, jotka vievät musiikin vielä odottamattomampiin suuntiin. Kun he vielä osaavat improvisoinnin ja yhteensovittamisen taidot, niin on aika helppoa ja innostavaa kuunnella tätä hurjaa sähköistettyä progressiivista jazzfuusiota lähes kaksi tuntia. (JKi)
Cuneiform Recordsin YouTube -sivustolta voi käydä kuuntelemassa tästä linkistä levyjen eri versioita
https://www.youtube.com/results?search_query=cuneiform+a+love+supreme+electric
Vinny Golia: tenori-, sopraano- ja baritonisaksofoni, John Hanrahan: rummut, Henry Kaiser: kitara, Wayne Peet: Hammond B3 & Yamaha YC-45D urut, Mike Watt: bassokitara, Vierailija: Rakalam Bob Moses: perkussiot, osiossa Meditations.
Äänitys: Wayne Peet, Newzone Studio, Los Angeles, 10.2.2019. Masterointi: Henry Kaiser ja Wayne Peet. Tuotanto: Henry Kaiser Julkaistu: 13.11.2020
CD1 A Love Supreme 41:36
1. Acknowledgement 13:25
2. Resolution 7:54
3. Pursuance 14:48
4. Psalm 5:29
CD2 Meditations 1:06:10
1. The Father And The Son And The Holy Ghost 7:00
2. Compassion 8:37
3. Joy 8:17
4. Love 5:18
5. Consequences 11:50
6. Serenity 5:52
7. The Father And The Son And The Holy Ghost Reprise 6:35
8. Acknowledgement Reprise 12:41
Kokonaiskesto 1.47.46
