Piti kaivaa kaapista vanha veivillinen matkagrammari esille ja verestää muistoja 60 vuoden takaa. Rahiseva Odeon -levymerkin “savikiekko” (A-228353 a) pyöri vinhaa 78 kierroksen minuuttinopeutta ja korviin kantautui tuttuakin tutumpi Georg Malmsténin Mikkihiiri merihädässä Dallapé -orkesterin säestyksellä. Levyetiketissa löytyi tunnus Hf-772, joka oli myös stanssattu itse levyyn. Etiketin alalaidassa oli teksti: Radiolähetys ilman lupaa kielletty.
Tämä Greta Pitkäsen ja Georg Malmsténin kappale on äänitetty jo vuonna 1936, mutta koska levy on puristettu ei ilmene itse levystä. Levyn kääntöpuolella on samojen esittäjien esittämä Hyljätty nukke -kappale, jonka numeroyhdistelmät ovat A-228353 b sekä Hf-773.
Tuo edellä mainittu nostalgiasoitto liittyi Pekka Gronowin tänä kesänä ilmestyneeseen kirjaan 78 kierrosta minuutissa, joka kertoo reilulla 300 sivullaan äänilevyn historian 1877 – 1960. Eli ajanjakson fonografeista vinyyliälppäreiden läpimurtoon.
Gronow pureutuu äänilevynhistoriaan todellisen alan tietäjän ja tutkijan tietämyksellä, joka saa tavallisen lukijan pään osittain pyörälle, kun vuodet, levymerkit, kustantajat, maat, maanosat, painos- ja myyntimäärät etc seuraavat toinen toistaan. Välillä toistuen tai toistaan sivuten. Mutta kuitenkin mielenkiinnon säilyttäen.
Kirja tuo hyvin esille mistä äänilevyssä on oikeasti kysymys. Sen alkuvuosikymmenten fonografien lieriöista erilaisten kokeilujen myötä “savikiekoiksi” ja vinyylilevyiksi. Fonografirullat olivat pitkään niskan päällä ja esimerkiksi vielä vuoden 1910 teollisuustilaston mukaan Yhdysvalloissa tuotettiin 27 miljoonaa äänitettä, joista 18,6 miljoonaa oli fonografirullia ja loput 8,4 miljoonaa äänilevyjä.
Äänilevyn varsinaiseksi isäksi kirja kertoo saksalaisyntyisen Emile Berlinerin, joka muutti Yhdysvaltoihin 19 vuotiaana.Vuonna 1884 hän patentoi gramofonin, jossa soittava neula liikkui vaakatasossa eikä pystysuoraan kuten Edisonin fonografissa ja Bell-Tainterin grafofonissa. Tosin Scottin fonoautografissa oli jo ennen Berlineria vaakatasossa liikkuva neula.
Gronow kertoo mielenkiintoisalla tavalla niin soittopelien kuin äänilevyn muuttumista nykyaikaan. Samoin hän selvittää kuinka äänityssysteemit ja laitteet muuttuivat ajan myötä.
Kirja tuo hyvin esille kullakin aikakaudella myytyjen äänitteiden määräät eri maissa ja maanosissa. Suomi on huomioitu kokonaisvaltaisessa historiikissa sekä yksityiskohtaisemmin kirjan lopussa olevassa 24-sivuisessa erikoisosiossa.
Radion sekä lama- ja sotavuosien vaikutus äänilevyteollisuuteen on kerrottu monitahoisesti, kuten myös itäisen naapurimme muodonmuutos. Omana mielenkiintoisena mausteena on myös eräiden “eksoottisten” maiden levytystilastot.
Victor, Columbia, Brunswick… Cameo, Perfect, Grey Gull, Emerson, Paramount, Regal, Gennett, Vocalion, OKeh… siinä 1920- luvun merkittävimpia amerikkalaisia levy-yhtiöitä. Kirjassa Gronow kertoo hyvin seikkaperäisesti eri maiden levy-yhtiöiden olemassaolot, yhdistymiset, ja kaatumiset… melkoinen sekametelisoppa.
Gronow on huomioinut myös jazzäänilevyjen historiaa, tosin ne ovat marginaalimusiikkina jääneet hieman muiden muiden jalkoihin.
Gronowia ei suotta pidetä yhtenä maailman johtavana äänilevyn historiaa tuntevana ihmisenä, sillä tämä kirja osoittaa sen omalla sisällöllään. Kirjan lähdeluettelokin on seitsemän sivua pitkä, joten asiapohjalla on vakuutta.
Erinomainen kattaus historiaa ja tietoa myös meille tavallisille tossunkuluttajille. Asia paljous tosin vaatii rauhallista syventymistä tekstisisältöön, mutta hiljaa hyvä tulee.
Jos jotain varsinaista moitetta mahdollisen ymmärtämättömyyden lisäksi täytyy kirjasta sanoa, niin sivutaitollisesti sisämarginaali on ehdottomasti liian pieni. Toinen asia, johon olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota on kuvituksen määrä ja laatu. Myös jonkinlaiset kaaviot levy-yhtiöiden yhdistymisistä ja toiminnoista ei maissa olisivat ehkä selkeyttäneet kokonaisuutta.
Mutta kaikenkaikkisesti erinomainen kirja, johon jokaisen musiikista kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tutustua ja hankkia se omakseen. Tämä on harvinaista herkkua!
Pekka Gronow
78 kierrosta minuutissa
Äänilevyn historia 1877 – 1960
328 sivua
Julkaisija: Suomen Jazz & Pop Arkisto 2013
Tilaukset: info@jazzpoparkisto.net