• Yhteystiedot
06.07.2022 12:16
  • Kirjaudu
Jazzrytmit
  • Etusivu
  • Uutiset
  • Festivaalit
  • Konsertit
  • Levyt ja kirjat
  • Arkisto
No Result
View All Result
Jazzrytmit
No Result
View All Result
Home Levyt ja kirjat Kirja-arvostelut

Niemi, Jussi: Kootut Naamakirjat, Vol. 1 Remix

Antti Suvanto
1.10.2019
Kirja-arvostelut
A A
Niemi, Jussi: Kootut Naamakirjat, Vol. 1 Remix

Jussi Niemi: Kootut naamakirjat

Tamperelainen musiikkijournalisti Jussi Niemi on tuttu hahmo myös kirjallisessa maailmassa, mm. Johnny Winter– ja Charlie Mingus-elämänkertojen erinomaisten suomennosten ansiosta. Monivuotinen työ mediassa, erityisesti Soundi-lehden avustajana, ovat luoneet oivallusta ja syvempää näkemystä rytmimusiikkiin. Koko ala oli Jussin työuran alkumetreillä vielä väheksytty ja sivuutettiin lähinnä säälinsekaisin vahingoniloin tuntein valtamediassa. Epäsuosioasema ei lannistanut, ja rockjournalismi säilyi hengissä, kasvoi ja kehittyi. Jussin tuore esseekokoelma Kootut Naamakirjat,Vol. 1 Remixon siitä yksi todiste.

Juhani Klaus Kalervo (tuttavallisemmin Jussi, 69) Niemi on syntyperäinen tamperelainen, oikeammin kosmopoliitti ja rytmimusiikin all-round toimittaja. Hän on nuoresta pitäen jalkautunut rohkeasti maailman turuille ja toreille, where theaction is – eikä mikä tahansa toiminta, vaan se varsinainen, josta kannattaa olla kiinnostunut. Johtavien artistien, vihaisten toisinajattelijoiden, lauluntekijöiden ja bändien kanssa käydyistä dialogeista muodostuu enimmältään Naamakirjakin. Ynnä tietysti henkilökohtaisista, musiikin inspiroimista vaikutelmista.

Tavallaan valtamedian ja muiden ammattilaistahojen nuivan asenteen takavuosien rockjournalismia kohtaan ymmärtää, kun muistaa sen ekspertiisin tason, mistä lähdettiin 1970-luvulla. Esimerkiksi Soundin yhdelläkään avustajalla ei lehden aloittaessa ollut muusikon taustaa tai koulutusta – ei myöskään Jussilla, joka on koulutukseltaan näyttelijä. Soittotaito on tietysti eri asia kuin kirjoitustaito, mutta hiukan oudolta tuntuisi lukea vaikkapa Tekniikan Maailman autotestejä, jos kirjoittajalla ei ole edes ajokorttia, saati omaa autoa.

– Tuntuu lähinnä olevan jonkinlaista ”diggaamista”, Pori Jazzin Jyrki Kangas kuittasi, kun aikoinaan haastattelussa tiedustelin hänen näkemystään suomalaiseen rytmimusakirjoittamiseen.

– Eräänlaista ”diskomaniaa”, tiivisti taas pianisti Heikki Sarmanto, viitaten musaskribenttien tolkuttomaan arvostelulevyjen haalimisvimmaan.

Kummallakin oli pointti: kirjoittajien henkilökohtaiset suosikit nauttivat kritiikissä jonkinlaista erityissuojelua, vaikka objektiivisuuteen enimmäkseen pyrittiinkin. Lukijapalautteissa toivottiin joskus muitakin kommentteja levyarvioihin kuin ”olin aivan kuralla.” Levytuotannon ylikorostunut huomiointi juontui ilmeisesti puutteellisesta musiikin rakenteiden tuntemuksesta. Ja aikahan oli tykkänään toisenlaista.

Aivan oma lukunsa musaskribenttien kirjavassa joukossa oli Soundin avustaja, pilapiirtäjä Juho K. Juntunen, joka sanoi TV-haastattelussa rockin ”asiantuntijuudesta” puhumisenkin olevan ”puhdasta paskaa.” Hänellä sitä tuntui riittävän; teki mm. Ilta-Sanomiin hyvin todentuntisen ja asiantuntevan arvostelun konsertista, joka oli peruutettu. Juntunen sai myöhemmin potkut lehdestä.

Ei ole tarvetta sarkasmiin – tämä vain muistutuksena siitä, että lähtökohdat eivät aina ole niin kovin autereiset, ei ehkä edes lupaavat, mutta siitä saattaa kehkeytyä jotakin. Soundi on yhä pinnalla ja sen kun porskuttaa, ja Jussi paranee kirjoittajana vuosi vuodelta, mistä osoituksena ensiluokkaiset suomennokset ja nyt tämä henkilöteemaan paneutuva rock-esseekokoelma.

Pian puoli vuosisataa antaumuksella musasta kirjoittanut Jussi on saanut laajojakin lukijapiirejä innostumaan rytmimusiikista; mm. Aamulehden avustajana uusia perspektiivejä on avautunut lukijoille myös valtakulttuuria palvelevassa mediassa. Työmoraali on kohdallaan, vaikka hän ei soita mitään instrumenttia ja laulettukin on kirjan mukaan viimeksi lapsena mummolle.

Hän on kuitenkin paneutunut intohimoisesti musiikkiin ja sen esittäjiin vielä enemmän. Jotenkin hän saa artistit avautumaan ja kertomaan työstään ja itsestään henkilöinä, yli levy-yhtiöiden promo-osaston pinnallisten lauselmien.

Aitoa intoa, tekemisen meininkiä  

Rockin kiehtovaan maailmaan Jussi tuli tamperelaisen Epe’s Music Shopin levymyyjänä. Siellä minäkin häneen tutustuin. Siinä shopissa oli dynaaminen tunnelma, jollaista ei enää tavoita missään, ei tosin enää levyjäkään. Ennen Mingus- ja Winter-kirjoja hän on kääntänyt Philip Normanin Beatlesien tarina– ja Stones-kirjat sekä Bill Flanaganin Rockia sydämestä.

Lukijalle käy Naamakirjoista selville, että rock ja aito tekemisen meininki elävät ja voivat hyvin ja kirjoittaja ottaa työnsä vakavasti. Kootut Naamakirjat kokoaa yksiin kansiin monipuolisen joukon eläytyviä ja omaleimaisia, 1969–2017 laadittuja, Soundissa ilmestyneitä Naamakirjat-artikkeleita jälkikirjoituksin ja muokkauksin.

Kirjoitukset perustuvat levyarviointeihin ja toimittajan kohtaamisiin muusikoiden kanssa. Skaala on laaja ja siitä on vaikea hahmottaa mitään erityistä kaarta tai tematiikkaa. Kaari ulottuu muun muassa Dr. Johnista, Taj Mahalista, Joan Baezista ja Nicosta aina Hawkwindiin. Johnny Thunders. King Sunny Ade ja Tricky; genrekaari yltää laajalti, bluesista popiin, folkista räppiin, funkista afrobeatiin – vähempikin olisi ehkä riittänyt.

Kaikkiaan 27 tiivistä kirjoitelmaa rytmimusiikista ja sen tekijöistä. Suomi-osasto sisältää takuuvarmat Pekka Pohjolan, Badding Somerjoen ja Jukka Tolosen tarinat .Tietenkin tärkeitä, mutta valtamediassakin puituja ihmiskohtaloita. Olisihan sitä muitakin, joita nostaa framille. Ikuisille vihaisille nuorille miehillekin (kuten juoppo Tom Waits ja kirjailija William S. Burroughs) on suotu tilaa; kiinnostavia toisinajattelijoita, jotka ovat ainakin taitavia puhujia. Arvo musaperspektiivistä kuittaantuu: ”aika far outia se on.” You don’t say.

Essee on asiatekstien luokkaan kuuluva erityinen tekstilaji, termi essee (ranskan essayer; pyrkiä, yrittää) on peräisin ilmeisesti ranskalaiselta Michel de Montaignelta (1533–1592), jota pidetään ensimmäisenä esseistinä. Yleensä essee on pohdiskeleva ja verrattain lyhyt kirjoitelma, jossa sisällön ohella myös ilmaisutavalla on merkittävä rooli. Tässä mielessä Jussi sopii muokatuilla jutuillaan varsin hyvin esseen lajityyliin, jos kohta jutut ovat aika lyhyitä; esimerkiksi filosofien ja kirjailijoiden esseet ovat laajuudeltaan tavallisesti 10-30 sivua, Jussilla keskimäärin viisi sivua.

Musiikkiartikkelin lukijan kannalta on hieman turhauttavaa todeta, että Pekka Pohjolan tarina fokusoi viinanjuontiin – musiikkiosio kuitataan ”puhuimme tämän jälkeen vielä pitkään musiikista.” Kiva tietää, että Inside Man pääsi itse asiaan, ja vielä kivempaa olisi lukea siitä. Tietysti tyyliseikkojen keskeisyyden johdosta essee on asiatekstilajeista lähempänäkaunokirjallisuutta, mutta asiaakin voisi valottaa.

Naamakirjan esseet muistelevat toimittajan ja ehkä lukijankin musiikkimuistoja ja tarjoavat näkymiä musiikin ammattilaisten taustoista. Kuten arvata saattaa, päähuomio näissäkin havainnoissa on levytetyssä tuotannossa. Laajan kokemuksensa ansiosta kirjoittaja on valinnut kultakin tutkittavalta valikoidusti 2-3 albumia, ja tarkastelee artistiprofiilia niiden valossa. Lähestymistapa liittää hänet subjektiiviseen esseistiikkaan, mutta käsittely pysyy asiassa.

Toimittajista tulee vain harvoin hyviä kirjailijoita – vastaavasti kirjailijat ovat haluttomia kirjoittamaan lyhyitä lehtijuttuja. Aika näyttäköön Naamakirjojen kiinnostavuuden lukijoiden keskuudessa. Ehkä ilmiöitä ja näkymiä popmusiikkiin olisi voinut pohtia vaihtelun vuoksi jossain kohtaa myös laajemmin, ikään kuin lintuperspektiivistä. Tosin levyjen julkaisuajankohdista on jo paljon aikaa, joten ajallista perspektiiviä muodostuu itsestään. Muita vaihtoehtoja olisivat esimerkiksi tyylilajien erittely ja trendinmurskaus (useimmat artistit vihaavat syvästi levy-yhtiöiden profilointi- ja brändäyskäytäntöä, mutta esseisti voi tarkastella tätäkin ilmiökenttää vapaammin).

Jussi on jossain haastattelussa kertonut nauttivansa työssään eniten siitä, että saa tyydyttää alituisen tiedonjanonsa musiikkia kohtaan. Hän selvästi nauttii muusikkojen kanssa hengailusta ja haastattelujen teosta. Äänilevykuuntelijana hän on varsin tarkkavainuinen ja kokemusten verbaalinen kuvailu on vaihtuvaa ja ilmeikästä.

Suomalaisen musiikkijournalismin historiankirjaamisen lisäksi Naamakirja on näyttö myös ytimekkäästä rockesseistiikasta. Jussin tiivistämisen taito kävisi malliksi nuoremmille toimittajille ja on se ollutkin, radiossa ihan liian kanssa. Miksei vanhemmillekin; ilmiöt, joita yritämme verbaalisesti kuvailla, ovat monimutkaisia, ja ymmärrettävän kuvauksen laadinta edellyttää myös kiteytystä ja pelkistystä.

Kaltaistuminen – lukija jää ulkopuoliseksi   

Saatesanoissa Karri Miettinen (Paleface) kehuu Jussia, koska hän ei ole kirjoituspöytätoimittaja, vaan on jalkautunut muusikkojen pariin. Tämä on tietysti totta, mutta asia ei silti ole aivan yksiselitteinen. Jalkautuminen artistien luo johtaa liian usein kaltaistumiseen (assimilaatio, joka täytyy aina pitää erillään samastumisesta); osallistuja luulottelee siis olevansa kohteensa kaltainen, ”sisäpiiriläinen, yksi heistä.” Sehän ei pidä paikkaansa, mutta kummasti lehtijutut vain alkavat edustaa habitusta ”ja sitten me insinöörit naurettiin.” Tämä oli Soundin avustajien yhteinen piirre: lukija saattoi toisinaan kysyä, mihinkäs tässä minua enää tarvitaan.

Näin on käynyt myös Jussilla, ja tuntuu tänäänkin, vaikka hän onkin tolkun mies. Vesa Tompurin epilogissa Jussilta lipsahtaa: ”olla yksi heistä.” Isaac Hayesin kanssa jutellessa on tärkeää tuoda esiin heidän syövän lohta – liian suolaista tämän mielestä, by the way. Varmaan hyvinkin oleellinen pointti. Kerran Soundissa Jussi kertoi haastateltavan muusikon juttujen olleen niin lystikkäitä, että ”kieriskelin vaimoni kanssa naurusta lattialla.” Kyseessä oli kuitenkin muusikkovitsit, jotka eivät naurata ketään, ei edes muusikkoja. Ne ovat pelkkää ajankulua.

Aivan näin nolostuttavia tunnustuksia ei näy Naamakirjojen Remix ykkösessä. Tekstistä ei tosin käy ilmi, kenen älynväläys oli kysyä Nicolta USA:ssa ja Euroopassa asumisen eroista. Vastaus: ”Amerikka on lännempänä.” Onko se yhden ammattikunnan kurtiseeraaminen nyt niin välttämätöntä – britti Jim Pembroke (Blues Section, Wigwam) kuittaa Suomen roolin muuttomaana ”yhtä hyvin olisi voinut päätyä Mongoliaan” ja suomalainen vappuhulina vertautuu Englannin maitokuskeihin. Real party animals.

Joskus takavuosina harmitti, kun Jussi omi artistien pressitilaisuuksia itselleen. Itsevaltaisuuden hän hieman vastantahtoisesti myöntää Naamakirjassakin, mutta hakee siihen hyväksyntää Stonesien Mick Jaggerilta. Ja mitäs, hänhän oli yksi heistä. Back stage pass -luvista kisataan keikoilla kiihkeästi tänäänkin. Rockissakin on siis joitakin perinteitä.

Tekstistä voi löytää kirjoittajan pyrkimystä tavoittaa ihminen työnsä keskeltä. Oman persoonan ilmaisu – jos sellaista löytyy – on rockkirjoittamisessa huomattavan harvinaista.

***

Silläkin uhalla, että menee juoruiluksi, kerron lopuksi pienen stoorin tekijästä. Jussi teki joskus kääntäjän töitä eräälle maahantuontiyritykselle, jonka johtajan itsekin hyvin tunsin; täysin umpikiero tyyppi, kutsutaan häntäkin mielikuvitusvajeen vuoksi Juhaniksi. Kääntäjä alkoi olla palkoista huolissaan, jo kaksi tonnia kaveri pystyssä, joten hän muistutti siitä.

Narsistin kanssahan eivät auta mitkään hienostelut, kaltaistuminen tai miellyttämisen pyrkimys, ainoastaan tiukoista pelisäännöistä voi olla hyötyä. Laskelma sopimuksen pohjalta ja fyrkat käteen! Tärkeää on myös koko ajan katsoa narsistia silmiin – se on hermopeliä! Mitään alennusmyyntiä ei saa tehdä, vaikka olisi kuinka piinaavaa.

Kakkos-Juhani oli mykistynyt, jäykistynyt ja esittänyt loukkaantunutta; kävi hakemassa pankista käteistä ja latoi hitaasti, yksitellen ja ääneen laskien setelit pöytään – pienimpiä yksiköitä käyttäen, taisi olla vitosen seteleinä, ei sentään kolikoina. Aika kauan oli show kestänyt (2000/5 = 400), mutta koko ajan Jussi oli tuijottanut tyyppiä hypnoottisesti silmiin ja kesti sankarillisesti iäisyydeltä tuntuneen show’n paineet.

Opetus: näyttelijän koulutus on kriitikolle hyödyksi.

Anyway, Jussin taisteluhuuto – ”Keep on keepin’ on, soul brothers and sisters!” – kaikuu voimallisena ja intensiivisenä ja seitsemänkymppiselle muistelijalle sopivan uhmakkaana tekstistä. Kootut Naamakirjat liputtaa rytmimusiikin voitokasta kulkua ja sektorilehdistön urheaa ponnistelua sen koodaajana. Kuten Uncle Bill vakuuttaa: ”Elämä on cut-upia!”

 

Niemi, Jussi: Kootut Naamakirjat, Vol. 1 Remix
(Aviador 2019)
220 sivua
ISBN 9789527063972

 

ShareTweetSendSend
Antti Suvanto

Antti Suvanto

Aiheeseen liittyvää

Vesa Kontiainen, Kjell Starck, Mato Valtonen: Hullunrohkea monitoimielämä

Vesa Kontiainen, Kjell Starck, Mato Valtonen: Hullunrohkea monitoimielämä

Antti Suvanto
10.4.2022

MATO hullunrohkea monitoimielämä Markku ”Mato” Valtonen tuli tutuksi osalle suomalaisia 70-luvun puolivälissä Sleepy Sleepers -yhtyeen riveissä ja enemmän parikymmentä vuotta...

Ashley Kahn: A Love Supreme – John Coltranen testamentti

Antti Suvanto
28.3.2022

Ashley Kahnin kirja A Love Supreme – John Coltranen testamentti on monipuolinen teos – musiikkitietokirja, romaani, rajoitettu elämäkerta, tiivis historiikki ja jättipitkä...

Takapotkun taikaa – kakkosnelonen jazzin rakennuspalikkana

Matti Laipio
19.11.2021

Tämän kirjan liikeidea on mainio. Se näet pohjautuu kirjan kustantajan julkaiseman levyn kappaleista käytyyn keskusteluun. Eli kirjan sisällön avautumista edesauttaa,...

Viikon suosituimmat

Järvenpään Puistoblues hehkui kuumuutta

5.7.2022

Hi-Five Quintet Bluesin Eurokisaan 2023

5.7.2022

Eeppi Ursin US Tour 2022

30.6.2022

Suosittelemme

Oh Yeah kunnioittaa Charles Mingusia taidokkaasti

Oh Yeah kunnioittaa Charles Mingusia taidokkaasti

15.6.2022

Vallijamit jatkuvat

19.6.2022
rh-entertaiment

Jeff Beck Helsingissä ja Tampereella

7.6.2022
  • Yhteystiedot

© 2022 Jazzrytmit - Vuodesta 1994. ISSN 1798-0607

No Result
View All Result
  • Etusivu
  • Uutiset
  • Festivaalit
  • Konsertit
  • Levyt ja kirjat
  • Arkisto

© 2022 Jazzrytmit - Vuodesta 1994. ISSN 1798-0607

Kirjaudu sisään

Unohditko salasanasi?

Uusi salasanasi

Syötä käyttäjätunnuksesi tai sähköpostiosoitteesi:

Kirjaudu
Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme sinulle osuvimman kokemuksen muistamalla valintasi ja toistuvat vierailut. Napsauttamalla "Hyväksy kaikki" hyväksyt KAIKKIEN evästeiden käytön. Voit kuitenkin käydä "Evästeasetuksissa" antaaksesi mukautetun suostumuksen.
Hyväksy kaikkiKielläEvästeasetukset
Manage consent

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
CookieDurationDescription
cookielawinfo-checkbox-advertisement1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Advertisement" category .
cookielawinfo-checkbox-analytics11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional11 monthsThe cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
CookieLawInfoConsent1 yearRecords the default button state of the corresponding category & the status of CCPA. It works only in coordination with the primary cookie.
viewed_cookie_policy11 monthsThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytics
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
CookieDurationDescription
CONSENT2 yearsYouTube sets this cookie via embedded youtube-videos and registers anonymous statistical data.
Advertisement
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
CookieDurationDescription
VISITOR_INFO1_LIVE5 months 27 daysA cookie set by YouTube to measure bandwidth that determines whether the user gets the new or old player interface.
YSCsessionYSC cookie is set by Youtube and is used to track the views of embedded videos on Youtube pages.
yt-remote-connected-devicesneverYouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
yt-remote-device-idneverYouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
yt.innertube::nextIdneverThis cookie, set by YouTube, registers a unique ID to store data on what videos from YouTube the user has seen.
yt.innertube::requestsneverThis cookie, set by YouTube, registers a unique ID to store data on what videos from YouTube the user has seen.
Others
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
CookieDurationDescription
jnews_view_counter_visits[0]1 dayNo description
SAVE & ACCEPT
Powered by CookieYes Logo