Iloisia ihmisiä, rentoa menoa, letkeää ja monipuolista musiikkia, laskettelua, hiihtoa ja muuta ulkoilua, hyvää ruokaa ja juomaa sekä tietysti Lapin luontoa. Sitä se on, nimittäin Ylläs Jazz Blues. Nyt jo 23. kertaa järjestetty sydäntalven merkittävin tapahtuma Nuuskakairassa eli virallisemmin Länsi-Lapissa Äkäslompolossa ei pettänyt tälläkään kertaa, vaan tarjosi pidennetyn viikonlopun 25.-28.1.2018 ajan roots-musaa, folkia, jatsia ja bluesia enemmän kuin tavallisen pulliaisen sielu sietää.
Kiirettä piti, jos yritti ehtiä edes puoleen tapahtumista. Tilannetta vähän helpotti se, että Ylläskaltio oli jätetty kuvioista. Päätapahtumat oli keskitetty Äkäshotelliin, joka tunnetaan paremmin Pirtukirkkona. Tapahtumia kyllä riitti pienemmissä ravintoloissa ja pubeissa pitkin kylää. Kävivätpä Pekka Hietaniemi ja Anu Kurvinen esiintymässä hiihtäjien tankkauspaikkana toimivassa Velhonkodassa.
Järjestäjät ovat löytäneet hyvän yhteistyökumppanin Oulun konservatorion Pop & Jazz -linjasta. Sen opettajien ja opiskelijoiden muodostamat kokoonpanot tarjosivat herkullisia hetkiä kolmena iltana. On hienoa, että Jazz Blues tarjoaa nuorille muusikoille oivallisen tilaisuuden näyttää taitojaan festariyleisölle. Yhteistyö on toiminut jo parina vuotena hyvin. Oulun konservatorion Pop & Jazz -linjan kolme kokoonpanoa esiintyi kolmella eri teemalla. Viime vuonna esiintyneen Alko Jazz Orkesterin teemana oli amerikkalaisen jazzlaulajattaren Melody Garrotin musiikkimaailma. Itse en paikalla ollut, joten siitä ei se enempää. Keskityin nimittäin perjantain ja lauantain antiin.
Perjantai-illan aloitti Konservatorion opiskelijakokoonpano Jo Brothers teemanaan amerikkalaisen rockblues-kokoonpanon Tedeschi Trucks Bandin musiikki. Hyvä esitys, jossa Into Koposen ja Taneli Reposen kitarat soivat hienosti, kuten kahden kitaristin (Susan Tedeschin ja Derek Trucksin) luomaan musiikkiteemaan kuului. Komppi pysyi hyvin kasassa. Joten laulajat Julia Sundberg taustallaan Atte Leppikangas ja Minna Heikkinen pääsivät tyylittelemään sydämensä kyllyydestä. Esitys osoitti, että Oulun konservatoriossa on tehty ja tehdään hyvää työtä.
Illan kohokohta oli tietenkin Hoedown vierainaan Johanna ja Mikko Iivanainen. Harvoin näkee niin rentoa ja iloa pursuavaa esitystä kuin nyt oli tarjolla. Johanna Iivanaisen iloisuus tarttui koko bändiin ja sitä kautta myös yleisöön. Hän osoitti hallitsevansa roots-genren siinä kuin jatsinkin. Hidas valssi Tennessee Walz sai hienon tulkinnan. Samoin John Denverin biisi Take me home, country roads ja Bonnie Raittin biisi Something to talk about, vain muutaman mainitakseni.
Hoedownista on tullut Roots-genren kotimainen takuutuote. Bändin ammatillinen osaaminen on huikeaa tasoa. Bändin soitinkirjo on mahtava, Jarmo Nikku mandoliini, banjo, kitara, Mika Kuokkanen laulu, kitara, perkussiot, Esa Kaartamo laulu, kitara, Olli Haavisto pedal steel, dobro, lap steel, Masa Maijanen basso, Topi Kurki rummut. Tosin kaikkia mainittuja soittimia ei Lappiin ollut raahattu. Olennaista on, että bändi pystyy uudistamaan ja laajentamaan ohjelmistoaan sopivasti. Niin ja aina voi kaivaa esiin vanhoja tuttuja biisejä. Yhteistyö toimii ja se näkyy ja kuuluu esityksistä. Jälleen kerran kuultiin J.J: Calea, ZZ Toppia, mutta yllättäen myös Rollareita Honky Tonk Womenin muodossa ja tulihan sieltä myös Stevie Ray Vaughanin Pride and Joy, jossa Olli Haavisto pääsi revittämään stilikallaan mahtavia kuvioita kuten Stevie Ray konsanaan. Remu Aaltosen 70 vuotista elämätaivalta ja uraa kunnioitettiin, kun basisti Masa Maijanen kävi vetäisemässä Bo Didley -tyyppisen rockbiisin. Lopussa myös Joshua James piipahti lavalla.
Blue Stone päätti illan setillään, josta paistoi läpi pohjalainen juurevuus ja tekemisen riemu. Valtaosa biiseistä oli poimittu yhtyeen viime vuoden Ylläs JazzBlueseilla julkaistulta bändin kolmannelta albumilta Blues to my soul. Levyn arvostelu löytyy muuten tästä
Levyn hauska avausraita Get yourself a haircut sijoittui muuten kolmanneksi brittiläisen Severn FM -radion vuoden biisi -äänestyksessä. Tämä biisi jäi kyllä kuulijoiden mieleen samoin kuin Twee Fingers In A Nouse ja Kansas City, jota ei pidä sekoittaa alkuperäiseen Leiber & Stollerin biisiin, sillä kysymyksessä on bändin kosketinsoittajan Jukka Oravaisen sävellys. Huomio kiintyi muutenkin kosketinsoittaja Jukka Oravaiseen, hänen mehevään jamitteluunsa ja hauskaan soittotyyliinsä. Mies ikään kuin kynsi ja siveli koskettimistoa. Menevä setti, jossa erityisesti Oravainen ja kitaristi Jyrki Lepistö olivat vahvassa roolissa. Timo Mäkelä bassossa ja Esa Kivimäki rummuissa pitivät blueskompin kasassa.
Blue Stone esiintyi jo kymmenennen kerran Ylläs Jazz Blues -festareilla. Niinpä bändi muisti ennen keikkaa festarin aikaisempaa tuottajaa Pirkko Hietaniemeä kaulakorulla ja nykyistä johtohahmoaIlkka Poutasta viskitynnyrillä. Hieno ele bändiltä.
Lauantai-illan aloitus oli todella väkevä Antti Sarpila & Smart Casual teemanaan kunnianosoitus Louis Amstrongille (A Tribute to Louis Amstrong). Perinnejatsin ja klarinetin mestari Antti Sarpila oli saanut kumppanikseen Smart Casualin eli Oulun konservatorion opettajista koostuvan bändin, johon kuului kolme puhaltajaa ja rytmiryhmä, piano, kitara, basso ja rummut. Hienosti toimi. Oli kuin kokoonpano olisi soittanut iät ja ajat yhdessä, vaikka yhteistreenejä ei ollut ehditty pitää.
Antti Sarpila oli tietenkin taas kerran oma loistava itsensä. Klarinetin lisäksi hän tyylitteli myös sopraanosaksofonilla. King Oliverin sävellys West End Blues soi utuisesti. Sen melankolinen tunnelma oli suorastaan kosketeltavissa. Ohjelmistoon kuuluivat tietenkin myös Nobody Knows The Trouble I`ve Seen ja When The Saints Go Marching In.
Satchmoa tuurannut Tapio ”Tappi” Maunuvaara sai trumpettinsa soimaan legendan hengessä. Amstrong-tyylisen tykityksen lisäksi oli kiva kuunnella hänen hienoa sordiinon käyttöään. Kokoonpano toimi loistavasti. Toivottavasti tämä ei jäänyt ainutkertaiseksi, vaan esitys saadaan johonkin kesän festareista.
Loppuilta mentiin sitten jatsahtavan funkin tahdissa. Vauhtia antoi lontoolainen Vanessa Haynes sekä rumpali Kari Paavolaisen kokoama taustabändi, jossa soittivat englantilainen Tom o’Grady koskettimia Markku Kanerva kitaraa, Heikki Laine bassoa ja tietenkin Paavola rumpuja. Vanessa Haynes tunnetaan maineikkaan Incognito-yhtyeen laulajana jo kymmenen vuoden ajalta. Lisäksi hän soittaa koskettimia ja on kunnostautunut myös lauluntekijänä.
Kokoonpano sai aikaan mainion funkjazz-meiningin. Onneksi joukkoon mahtui pieniä suvantohetkiäkin. Erityisen ilahduttavaa oli kuulla pitkästä aikaa Markku Kanervan kitaraa. Muistan miehen UMO:n ajoilta sekä Espoo Big Bandistä. Lisäksi hän on ollut mukana Jukka Linkolan ja Pekka Pohjolan bändeissä ja monessa muussa. Onneksi Haynesin taustalla jäi riffien lisäksi tilaa parille kitarasoolollekin. Funkin ja R&B:n ystäville tarjottiin nautittavaa groovea.
Puolen yön jälkeen lavalle nousi vielä Big Creek Slim Band, joka tarjosi perinteistä bluesia. Big Creek Slim on 32-vuotias tanskalainen bluesartisti, joka on saanut Tanskassa Blues Awards -palkinnon parhaana tanskalaisena blues-artistina. Lisäksi hänen viime vuonna julkaistu uutuuslevynsä valittiin Tanskassa vuoden blues-albumiksi. Siinä on aikamoisia meriittejä nuorelle miehelle.
Yhteenvetona voi todeta, että festivaalipäällikkö Ilkka Poutanen ja kumppanit olivat taas kerran luoneet hyvän festarin. Esiintymispaikkojen keskittämisessä oli onnistuttu hyvin. Järjestäjiä täytyy onnitella yhteistyöstä Oulun konservatorion Pop & Jazz -linjan kanssa. Ohjelma oli monipuolinen ja sitä oli jopa liiaksi asti. Yhtä tosin puuttui, sillä kaikilla aikaisemmilla kerroilla esiintynyt Dave Lindholm ja Äkäslompolo Traditional Band puuttuivat. Syynä olivat Daven muut keikkakiireet, mutta ehkä sitten taas ensi vuonna.
Ilkka Poutanen oli suhteellisen tyytyväinen festereiden lopputulokseen. Hän tosin kertoi, ettei työkiireidensä takia aio jatkaa festarien vetäjänä. Uusi henkilö pitäisi löytyä vetovastuuseen. Ilkka onneksi lupasi pysyä mukana taustahahmona ja auttaa seuraajaansa, niin kuin hänen edeltäjänsä Pirkko Hietaniemi teki Ilkan astuttua remmiin.
Ylläs Jazz Blues
Äkäslompolossa 25.-28.1.2018
Koko ohjelma löytyy tästä http://yllassoikoon.fi/ohjelma_yjb18.html.
Kokoonpanoja
Alko Jazz Orkesteri.
Miia Laitinen laulu, Meri Maukonen laulu, Janne Ala-kiuttu rummut, Juho Lapinlampi kitara, Timo Marjoniemi saksofonit, Marjo Pitkänen piano.
Jo Brothers.
Julia Sundberg laulum, Atte Leppikangas laulu, Minna Heikkinen laulu, Into Koponen kitara, Taneli Reponen kitara, Jani Niiranen basso, Nikolaus Tiiro piano, Joonas Kinnunen rummut.
Blue Stone.
Jyrki Lepistö (guitar, voc), Jukka Oravainen (keyboards, voc), Timo Mäkelä (bass, voc), Esa Kivimäki (drums, voc).
Smart Casual feat Antti Sarpila.
Antti Sarpila ,clar/sax, Sami Juntunen piano, Petrus Ylitepsa basso, Into Koponen kitara, Olli Estola rummut, Sven Seebeck sax, Tuomas Virkkala trb, Tapio Maunuvaara trp, Julia Sundberg laulu, Minna Heikkinen laulu.
Vanessa Haynes Band –
Vanessa Haynes, Composition, Piano, Tom o’Grady – Koskettimet (UK), Markku Kanerva – Kitara, Heikki Laine – Basso, Kari Paavola – Rummut
