Rumpali Okko Saastamoisen johtama yhtye OK:KO tuli jazzpiirien tietoisuuteen voitettuaan 2016 Young Nordic Jazz Comets -kilpailun Suomen-karsinnan. Yhtye muotoutui O Saastamoinen Quartetin pohjalta saaden uuden nimen OK:KO. Tämä nuorten soittajien nelikko on ollut koossa vasta vajaat kaksi vuotta ja osoitti tästä huolimatta erittäin kypsää soittamista, kun pääsivät ”korkkaamaan” Pori Jazzin Päälavan perjantai-iltapäivän aluksi.
Turhia ujostelematta pojat päästelivät heti menemään keväällä ilmestyneen debyyttialbumin Land E kappaleita. Ensin lähdettiin hiljalleen liikkeelle pianisti Toomas Keski-Säntin introlla, johon Jarno Tikka vastasi kevyesti tenorillaan Okkon tullessa samanaikaisesti mukaan kevyesti rumpuja taputellen.
Siitä Mikael Saastamoinen jatkoi kontrabassollaan yksin sooloillen muiden kosketellessa ilmavan varovaisesti taustaa omien instrumenttiensa keinoin. Siitä edettiin rehevästi suuremmalla intensiteetillä ja meno alkoi maistua ja loppua kohden oltiin jo puolittain free-raivon partaalla. Yllättävän melodisesti kaiken aikaa kuitenkin homma toimi.
Kappaleen loputtua Okko selitti hieman ensimmäisen kappaleen synnyn taustoja seuraavasti:
– Vuonna 2011 oltiin Haapavedellä Pero-ojantiellä Ahjolan päiväkodissa, missä oli valittu viikon uusi tähtihenkilö. Se edellyttää vastausta muutamaan kysymykseen, joista yksi oli minne haluaisit matkustaa. Niin, tuolloin tämä yksi henkilö halusi matkustaa traktorilla Rantsilaan, mikä sijaistee noin 90 km Haapavedeltä. Siellä ei kyllä ole mitään, kävin siellä sittemmin itse pari viikkoa sitten, se oli todellinen antikliimaksi. Siitä inspiroituneena sävelsin tämän meidän äsken kuullun aloituskappaleen Traktorilla Rantsilaan. Sonneista löytyi toinen inspiraation kohde ja seuraavaksi soitamme kappaleen Song of Bulls.
Kappale oli vauhdikkaan svengaava ja kaikin puolin ryhdikästä soittoa, jonka aikana Jarno Tikka soitti vauhdikkaan tiukan saksofonisoolon.
Myös yhtyeen viimeiseksi soittamaa kappaletta Kesärantaa yhdistää Haapavesi ja maalaisromantiikan voimakas kaipuu. Siitä Okko mainitsi myös oman näkemyksensä.
– Aina kun ollaan Haapavedellä niin, Kesäranta on sellainen lempipaikka. Sinne mennään vaikka väkisin. Viimeksi Miksu veti sinne taksilla, mikä sai tietenkin aikaiseksi arvostusta, kun se tapahtui kello viideltä aamulla.
OK:KOn musiikki oli rakennettu sinänsä aika yksinkertaisesti jazzille selkeästi luontevista peruskaavioista, mutta ei siinä mitään kun se toimi hyvin. Vuoropuhelut kulkivat johdonmukaisesti ja soundi oli mehevän oloista niin herkissä kuin hieman rosoisimmissa osioissa. Luontaisella rohkeudella rynnistelevien improvisaatio-osioiden karheus tuli esille varsinkin Tikan saksofonin soitossa. Okko Saastamoisen johtamistapa tuntui olevan rennon pelotonta ja huumorilla höystettyä. Tuntui kuin kappaleet olisivat syntyneet helposti, sen verran ilmavia olivat panokset. Yhtyeellä näyttäisi olevan luontaisia ohjakset tiukalla pitäviä soittajia, joilla on varmasti tulevaisuudessa paljon lisää annettavaa jazzin saralla.
Pori Jazz 2017 perjantai 14.7.2017
Päälava
13:15 OK:KO
