Yhdysvaltalainen jazzsäveltäjä, pianisti ja orkesterinjohtaja Sun Ra (Herman Poole Blount 1914–93) kuului avantgarde-jazzin keskeisimpiin luojiin ja uudistajiin. Hän oli omalla tavallaan eriskummallinen ajattelija, kekseliäs ideoija jonka ajatusmaailma tuntui olevan kuin rönsyilevä jatkuva kukinto. Syntyneet ajatukset ja tulokset hän toteutti 1950-luvulta lähtien johtamansa The Sun Ra Arkestran musiikin kautta aina kuolemaansa asti.
Alttosaksofonia pääsoittimenaan soittava multi-instrumentalisti Marshall Allen liittyi Sun Ran orkesteriin jo vuonna 1958 ja on johtanut Arkestraa Sun Ran kuoleman jälkeen.
Toukokuussa 93 vuotta täyttänyt Allen näytti olevan yhä erinomaisessa vireessä. Hän veti koko setin läpi seisaaltaan puhaltaen rankan täyteläistä free-tööttiä saksofonillaan. Oheissoittimina hänellä oli käytössä myös huilu ja erikoinen E.V.I. (Electronic Valve Instrument) -sähköinen puhallin.
Merkilliseksi musiikilliseksi ilmiöksi kohonnut 25 jäsenen orkesteri elää edelleen tätä Sun Ran perintöä vaalien. Vapaa free jazz -painotteinen idearikas soitto kulki vahvasti puhaltimien kautta, joita orkesterissa on kymmenkunta riippuen hieman konsertista toiseen vaihtelevasta kokoonpanosta.
Kaikki eivät aina ole mukana ja vierailevia soittajia on tilanteesta riippuen mukana. Tällä Lokkilavan konsertit päättäneellä Porin keikalla, vierailevina soittajina yhtyeessä esiintyivät tenorisaksofonisti Shababa Hutchings, jonka oma sekstetti esiintyi viisi tuntia aikaisemmin, siitä ryhmästä oli lavalla myös perkussionisti Gontse Makhene.
Yhtye vieraili Porissa edellisen kerran vuonna 2005 esiintyen silloin Arenan päälavalla. Lokkilava oli ehkä oikeampi paikka tälle orkesterille, minkä soitto on kuitenkin vahvasti musiikillaan jazzgenren sisällä.
Se saattaa kuulostaa hieman haetulta, kun Arkestran musiikin aatemaailma sisältää niin paljon ylimaalisen loputonta ja säkenöivää taiteellisuutta jopa runollista kerrontaa jazzin keinoin.
Näistä avantgardistisista lähtökohdista tulee helposti mieleen jotain muuta kuin pelkkä musiikki. Pelkästään soittajien erikoiset esiintymisasut loivat oman spektaakkelimaisen tunnelman musiikin oheen. Tähän yleisen huomion puoleensavetävään näytelmään kuului muitakin erilliselementtejä kuten rytmin mukaan kärrynpyörien heittäminen lavalla, sellaiseen innostui yksi soittajista. Valitettavasti vain en pystynyt sitä kunnolla näkemään ihmismassan takaa ja kuka sen teki.
Yhdessä vaiheessa osa puhaltajista siirtyi soiton jatkuessa lavalta ulos kesken kaiken ja ilmestyivät lavan takaa yllättäen yleisön sekaan soittamaan. Kierroksen tehtyään he palasivat takaisin lavalle soiton katkeamatta.
Toivottavasti tämä Sun Ran jalanjälkiä kulkeva Arkestra pystyy jatkamaan tätä hulvattoman hienoa tapaa tehdä musiikista eläväistä kokonaisuutta pitkälle tulevaisuuteen. Erityisen merkillepantavaa yhtyeen esiintymisessä oli se tapa, millä se toteutettiin. Ilman turhanpäiväistä itseään tärkeäksi tekevää snobbailua, suoraviivaisesti paljon improvisoitua soittoa sisältäen ja lähes tauotta ryhdikkäästi etenevällä räväkällä otteella esitettyä tunnin ja vartin kestänyttä settiä kuunteli mielellään. Ainakin itseäni tunnelmaltaan kaihoisaa paluuta menneisyyteen tehnyt ja uudelleen katseen tulevaisuuteen suuntaavan orkesterin jakama jatsillisen musiikin iloinen juhla viehätti.
Tähän olisi pitänyt tarttua jo kauan sitten paremmin, sillä käsittääkseni Sun Ra Arkestra on vieraillut Suomessa muulloinkin kuin sen yhden kerran aikaisemmin Porissa. Seurantaanhan se on laitettava, jos sattuisi tärppäämään ”lähimaastossa” Euroopan sisällä joskus toistenkin, mieluiten jossain konserttisalissa, missä ei olisi ulkoisia häiriötekijöitä niin paljon kuin tälläkin kertaa tuntui olevan. Eipä silti, on sitä tullut koettua vain istumapaikkoja myydyssä konserttisalissakin käsittämättömiä häiriötekijöitä, joita en oikein todeksi voinut uskoa.
Pori Jazz 2017 lauantai 15.7.2017
Lokkilava
21:30 The Sun Ra Arkestra
