Kahdeksanhenkisen Jaga Jazzist -yhtyeen alkujuuret löytyvät Tönsbergistä, eteläisestä Norjasta. Tämä vuonna 1993 perustettu kokoonpano on siis toiminut pitkään, mutta Suomessa Jaga Jazzist ei ole aikaisemmin vieraillut. Itselläni ei ollut mitään ennakkomielikuvaa yhtyeestä ja kaiketi suomifanit ovat varsin marginaalinen ryhmä tässä mielessä muutenkin.
Yhtyeen instrumentaatio oli ennakkoon katsottuna melko vaikuttava ja näin mielenkiintoa herättävä. Neljän syntetisaattorin lisäksi kosketinsoittimet, tuuba, huilu, pasuuna, alttotorvi, bassoklarinetti, ja vibrafoni erilaisten kitaroiden, basson ja rumpujen ohella on aika poikkeuksellista. Siksi perjantai-iltapäivällä oli siirryttävä Lokkilavan hyvästä kotimaisesta tarjonnasta huolimatta Jokilavan ääreen. Tällaisen monitahoisen tarjonnan ristiriitaisessa puristuksessa valinta kääntyi omalta kohdaltani tuntemattoman ja ennen kuulemattoman norjalaiskokoonpanon Suomen ensi-iltaan.
Ollessaan vielä nuori aloitteleva muusikko Martin Horntveth perusti Jaga Jazzist -yhtyeen yhdessä trumpetisti Ivar Christian Johansenin kanssa, joka vaikutti yhtyeessä kuitenkin vain muutaman vuoden.
Nykyisin ydinryhmän muodostavat Horntvethin kolme sisarusta, Martinin ohella hänen tuubaa ja huilua soittava sisarensa Line Horntveth ja veljensä erilaisia kitaroita, bassoklarinettia ja syntetisaattoreita soittava Lars Horntveth.
Yhtyeen ensimmäinen levy Jævla Jazzist Grete Stitz (1996) herätti yleisön huomiota erikoisuudellaan. Hieman leikkisästi räppiä sekoitettuna sähköiseen jazzilmapiiriin sai silloin aikaan ristiriitaisen tunnelman.
BBC:n valittua vuonna 2001 ilmestyneen levyn A Livingroom Hush vuoden parhaaksi jazzalbumiksi alkoi yhtyeen suosio nousta ja laajeta. Tähän mennessä yhtye on ehtinyt julkaista 7 pitkäsoittoalbumia ja 6 EP-levyä.
Lars Horntveth kantaa päävastuun yhtyeen soittamasta musiikista ja hän olikin pääosassa konsertissa soittaessaan monia puhaltimia, kosketinsoittimia ja erilaisia kitaroita. Konsertin puhemiehenä toimi kuitenkin velimies, rumpali Martin.
Starfire on noin vuoden takainen levy ja sen sisältö oli pääsääntöisesti esillä esityksessä. Kappaleet olivat pitkiä, kestäen toistakymmentä minuuttia ja alkuun rävähti ilmoille Big City Music.
Vaikka yhtye ei ole aikaisemmin Suomessa keikkaillut, niin Suomi on kohdattu jo 13 vuotta sitten sävelletyn kappaleen Suomi Finland muodossa. Nyt tämä 12 minuuttinen kappale kuultiin ensimmäistä kertaa Suomen maaperällä Pori Jazzeilla ja se otettiin vastaan hurjilla suosionhuudoilla. Seuraavaksi pyörähti käyntiin levyn nimikkokappale Starfire.
Jaga Jazzist soitti musiikkia, mitä on vaikea määritellä. Yhtye ammensi elinvoimansa monenlaisesta populääriviihteen palikoista. Sanoisin, että pohja rakentui sähköisestä elektronisen musiikin eri lajityypeistä, johon muotoutui kokeellista jazzia erityisesti puhallusinstrumenttien kautta. Elementtejä löytyi myös post-rockista, mutta räppiä mukana ei nyt ollut (onneksi näin, sanoisin), vaikka sitäkin on yhtyeen musiikissa sen alkuaikoina ollut. Keitoksesta kehittyi kiinnostava kokonaisuus ennen kuulematonta musiikillista ilmettä. Vastaavaa musiikillista pakettia on maailmalta vaikea löytää.
Vaikka Jaga Jazzist ei tiukan katekoraalisesti arvioiden sovi jazzin peruskaavion sisään, niin kokeilevuus, monipuolinen tyylien kirjo ja niiden onnistunut yhdistely loivat erinomaisen kattauksen ja jazzvärinän esitykseen. Orkestraalinen rajuus, elinvoimaisuus ja mahtipontisuus syntyivät puhaltimien äänentuoton lisääntyessä sähköisessä vyörytyksessä saaden aikaan ”oikeata” jazztunnelmaa.
Pori Jazz 2016, perjantai 15.7.2016
Jokilava
16.30 Jaga Jazzist (Marcus Forsgren: sähkökitara, syntetisaattori ja fx -äänitehosteet, Andreas Mjøs: vibrafoni, kitarat ja syntetisaattorit, Martin Horntveth: rummut, Lars Horntveth: kitarat, bassoklarinetti, syntetisaattorit, syli -steelkitara, Line Horntveth: tuuba, huilu, alttotorvi, perkussiot, ja laulu, Even Ormestad: basso ja kosketinsoittimet, Erik Johannessen: pasuuna ja laulu, Øystein Moen: syntetisaattori)
