On olemassa kahdenlaisia big bändejä. Niitä jotka soittavat mitä vaan ja niitä jotka ovat omistautuneet tietyn aikakauden musiikkiin ja tyyliin aina esiintymisasuja ja nuottitelineitä myöden. 20-ja 30-huvittelunhaluinen yleisö suurissa tanssisaleissa halusi musiikkia koko rahan edestä. Kun äänentoistolaitteiden kehittäminen oli vasta ideana keksijöiden aivoissa, oli meininki tuotettava ison orkesterin voimin. Tärkeintä olivat hyvät melodiat, iskevä rytmi ja tähtisolistit. Kyseessä oli käyttömusiikki.
Suomessa varhaisten vuosikymmenten musiikille omistautuneita big bändejä löytyy muutamia. Mieleen tulee viisi mainitsemisen arvoista orkesteria. Vuonna 1967 perustettu Martin Brushane Big Band, jota ensimmäisen kerran livenä kuulin 70-luvun alussa. MBBB:ssä oli Brushanen musikaalista sukua parhaimmillaan kolme sukupolvea. Lahti Big Band esiintyi 90-luvulla Martti Peipon johdolla soittaen swingiä vintagesoittimin ja alkuperäissovituksin. Dallape on viime vuosina Juha Hostikan johdolla palauttanut arvoonsa maineikkaan orkesterin tuotannon. The Great Helsinki Swing Big Band ja Sami Pöyhönen ovat myös tehneet erinomaista työtä swing-musiikin arvon nostamiseksi. Annika Brushanen johtama Society Fox Orchestra kuuluu tähän joukkoon itseoikeutetusti.
SFO perustettiin 1988 kun Brushanen omakotitalon vintiltä löytyi nippu Rytmi Poikien nuotteja. Martinin bändille sovitusten tyyli oli liian vanhanaikaista. Pikkusysteri Annika kokosi uuden kokoonpanon ja Martin siirtyi rumpujen taakse. Alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluneista muusikoista edelleen mukana ovat trumpetistit Timo Paasonen ja Raimo ”El Papa” Korhonen, pasunisti Juhani Komulainen, laulusolisti Benny Törnroos ja tietysti Annika itse. Myös tyylikkäät nuottitelineet ovat seuranneet kolme vuosikymmentä mukana kuten myös valkoiset smokit.
Albinus, Timo ja Raimo 
Pauli ja Kimmo 
Juha
Komppinelikon muodostivat neljä taiturimaista muusikkoa, kukin alansa huippuja. Rumpusetti oli nostettu alkuperäisiä esikuvia kunnioittaen eturiviin ja Jartsa Karvosen valloittava hymy sopiikin hyvin välittämään soittamisen iloa. Curt Qvarnströmin myhäilevä olemus tuo komppiin rauhaa oli sitten kyseessä Polaris Celebration Bandin kiihkeä dixieland tai pienemmän jazzkokoonpanon letkeä svengi. Jukka Järvelän olemus ja soittotapa tuovat elävästi mieleen Eddie Condonin kitaran- ja banjonsoiton ja Juha Halénin runsas ja koristeellinen soittotapa sai Uuden Paviljongin Steinwaysta irti hienoja lurituksia ja sointuja.
Annikan lisäksi saksofonisektiossa soittivat isä ja poika Leppälä. Kimmo Leppälä oli itseoikeutettu sektion leaderi ja solisti niin klarinetilla kuin altolla, poikansa Pauli Leppälä täytti tehtävänsä erinomaisesti kuten myös Niko Paakkunainen, jolle lankesi muutama kahdeksan tahdin soolonpätkä.
Pasunisteja oli kaksi. Juhani Komulainen ja Erkki Ylimäki muodostivat kauniisti soivan sektion, jonka terävät riffit yhdistyivät kolmen trumpetistien koplaan kuin Tiku ja Taku, Tupuun, Hupuun ja Lupuun. Trumpettisektion muusikot ovat kaikki mestarismiehiä omissa yhtyeissään. Timo Paasonen on UMO:n kakkostrumpetisti, Albinus Borg Grankulla Big Bandin leadtrumpetisti ja Korhosen Raikka soittaa mm. Tapiola Big Bandissa. Useimmat trumppasoolot tulivat ”El Papan” kultaisesta trumpetista.
Laulusolisteina toimivat yhdessä ja erikseen Benny ”Benny Darling” Törnroos ja Maria ”Mary Valentine” Höglund. Kumpikin toi oman lisävärinsä esityksiin ja täydensi illan viihdyttäväksi kokonaisuudeksi. Varmaankin Society Foxin keikkakalenterissa on tilaa, josko joku innostuisi haluamaan tilaisuuteensa laadukasta musiikkia.
Helpolta kuulostavan musiikin soittaminen oikein fraseeraten ja nyansoiden ei ole helppoa. Society Fox oli hyvässä iskussa, sillä purkkiin oli juuri saatu levyllinen musiikkia. Levy on tällä hetkellä painossa ja sitä mielenkiinnolla odotellaan.
pe 1.3. klo 19.00 – Kauniaisten Uusi Paviljonki
Society Fox Orchestra & Benny Törnroos ja Maria Höglund
