Kokemus oli valttia Savoy JAZZFestin toisen illan konsertissa, sillä konsertin molemmat pääesiintyjät olivat päälle seitsenkymppisiä. Bossa novaa ja sambaa taidokkaasti laulanut brasilialainen Joyce Moreno ja Infinity-yhtyettään johtanut trumpetisti Tom Harrell ovat näet 1940-luvun loppupuolella syntyneitä. Mutta ikä ei kuitenkaan estänyt heitä tarjoamasta täysipainoista esitystä ilahduttavasti täyttyneen Savoy-teatterin yleisölle.
Suomessa brasilialaisen musiikin harrastajapiirien ulkopuolella tuntematon Joyce Moreno (72) on kotimaassaan suuri tähti, joka 1960-luvulla alkaneen uransa aikana on levyttänyt yli 40 albumia tehden myös musiikkia televisioon, elokuviin ja teatteriin.
Hänen oppi-isänsä ja myös työtoverinsa on ollut bossa novan pioneeri Antônio Carlos Jobim, jonka kappaleista Savoy-teatterin konsertin ohjelmisto koostui. Välispiikeissään Moreno toi monen otteeseen Jobimin esiin kertoen myös olleensa mukanakin yhden kuullun kappaleen luomisprosessissa.
Bossa nova on periaatteessa aika intimisävyistä pienyhtyeiden musiikkia, joka Savoyssa luontui yllättävänkin hyvin big band-ympäristöön Morenon ja häntä säestäneen UMO Helsinki Jazz Orchestran yhteistyönä laulajan hyvin huomioivien sovitusten ansiosta.
Kaikki kappaleensa portugaliksi laulanut Moreno eläytyi vahvasti teksteihinsä osoittaen myös omaavansa laajan äänialan liukumalla helposti myös korkeisiin ääniin.
Monentyylisten solistien kanssa yhteistyötä tehnyt UMO osoitti jälleen korkean ammattitaitonsa. Vakiomiehistöä täydensivät kitaristi Jere Haakana ja lyömäsoittaja Ricardo Padilla, joista jälkimmäisellä oli varsin kuuluva rooli sambanumeroissa. Orkesterin omista muusikosta kunnostautuivat ties monennenko kerran hienoja sävyjä luonut pianisti Seppo Kantonen ja Morenon kanssa oivaltavaa dialogiakin käynyt trumpetisti Mikko Pettinen.
Trumpetisti Tom Harrellkin on pitkän linjan muusikko, jota Suomessa on omien yhtyeidensä lisäksi kuultu myös mm. Charlie Hadenin Liberation Music Orchestrassa. Hänen nykyinen Infinity-yhtyeensä on ollut koossa muutaman vuoden. Tosin alkuperäisen rumpalin Johnathan Blaken tilalle on tullut yhtyeessä alkujaan perkussioita soittanut Adam Cruz. Alusta lähtien mukana ovat olleet tenoristi Mark Turner ja kitaristi Charles Altura. Basisti Ben Street on puolestaan tuoreempi jäsen.
Vaikka elämänsä aikana monenlaisista vaivoista kärsinyt Harrell tuntuu menettäneen soitossaan entistä loistokkuuttaan, silti tallella on tanakka soundi torvessa ja kyky rakentaa idearikkaasti eteneviä sooloja.
Tenoristi Mark Turner on tehnyt levyjä omissakin nimissään, niin kuitenkin hän on tullut tunnetuksi lukemattomissa bändeissä soittaneena luotettavana yhtyemuusikkona, jolta irtoaa vuolaasti eteneviä, tosin ei juurikaan mieliinpainuvia sooloja.
Harrellin yhtyeessä parasta antia on Tomin itsensä lisäksi useille hyville amerikkalaisille kokoonpanoille ominainen eritoten vahvan kompin kehittämä drive, mikä useimmille eurooppalaisille yhtyeille jää saavuttamatta.
Savoy JAZZFestin konsertti Savoy-teatteri 6.3. Esiintyjinä Joyce Moreno & UMO Helsinki Jazz Orchestra johtajana Ed Partyka sekä Tom Harrell Infinity
