Korpo Sea Jazzin viimeinen varsinainen konsertti pidettiin Saaristokeskuksen auditoriossa lauantai-iltana, kun lavalle ilmestyi historiansa ensimmäisen esiintymisen suorittanut The Korpoström Red Hot Peppers. Kuten lukijat varmaan arvaavat, niin kysymyksessä oli erikseen vain tätä tilaisuutta varten kasattu orkesteri, minkä ohjelmisto koostui Jelly Roll Mortonin (oikealta nimeltään, Ferdinand Joseph Lamothe) musiikista. Esiintyykö tämä yhtyeenä mahdollisesti koskaan toisten, jääköön arvailujen varaan, mutta paikalla olleet saattavat nyt jälkikäteen hykerrellä onnesta kuultuaan ainutkertaisen hienon esityksen.
Kun 2015 Korpo Sea Jazzin ohjelmistoa alettiin miettiä, niin Bosse Mellberg oli tehnyt ehdotuksen, että esitettäisiin jotain vanhaa alkuperäistä perinnejazzia, sillä sellaista ei ole tällä festivaalilla aikaisemmin ollut. Tästä Mikko Innanen kertoi seuraavaa:
– Mieleeni tuli heti ajatus ottaa aiheeksi Jelly Roll Morton ja hänen musiikkinsa, jota olin vuosikausia halunnut soittaa, mutta en ollut sitä saanut aikaiseksi. Nyt siihen tuli todellinen tilaisuus.
– Kun sain vielä nämä hienot muusikot (Antti Sarpila, klarinetti ja sopraanosaksofoni, Jukka Eskola, trumpetti, Jari Hongisto, pasuuna, Petri Keskitalo, tuuba, Seppo Kantonen, piano ja André Sumelius, rummut) mukaan tähän projektiin, niin aloimme työstää sitä.
– En tiedä onko Jelly Roll Morton todella jazzmusiikin keksijä, siihen hänet on yleisesti yhdistetty ja omien sanojensa mukaan hän on sitä. Sen verran kuitenkin tiedetään, että ensimmäisen jazzsävellys on julkaistu Yhdysvalloissa ja siitä on juuri nyt kulunut sata vuotta. Sen oli Jelly Roll Mortonin sävellys Jelly Roll Blues.
Mikko Innanen oli suunnitellut ohjelmistorakenteen yhdessä Antti Sarpilan kanssa. He ovat yhdessä tehneet myös sovitukset esitettyihin kappaleisiin, mutta Mikko tunnusti kuitenkin Antin tehneen 90 prosenttia tästä työstä.
Antin ensimmäinen kosketus Jelly Roll Mortonin musiikkiin oli myös aika huvittava.
– Olin konserttimatkalla Yhdysvaltojen eteläosissa. Kun kuulutin konsertissa kappaleiden säveltäjän olevan Jelly Roll Morton, niin konsertin jälkeen kaksi vanhempaa daamia tuli luokseni juttelemaan ja he sanoivat, ”nautimme todella soitostanne, nuori mies, mutta emme todellakaan tienneet General Motorsin kirjoittaneen musiikin”.
Morton oli tuottelias säveltäjä ja kappaleita syntyi valtava määrä, mutta niitä on yleisesti esitetty aika vähän. Kappaleet ovat melko lyhyitä keskimäärin ehkä kolmisen minuuttia, joten konsertin aikana ehdimme kuulla näitä jazzmusiikin alkuaikojen kappaleita melkoisen tukun.
Esitys alkoi vanhalla nauhoituksella missä Jelly Roll Morton puhui juuristaan ja siitä mistä hän on kotoisin. ”Vuonna 1902, ollessani 17 vuoden iässä, satuin tunkeutumaan alueelle, mistä jazzin juuret ovat saaneet alkunsa. Kaikki tytöt, jotka kykenivät tulemaan ulos kodeistaan, olivat siellä. Rikkaat ihmiset tulivat sinne kuuntelemaan suosittuja pianisteja. Silloin siellä ei ollut havaittavissa minkäänlaista syrjintää. Kaikki olivat kavereita keskenään kuin suuri yhtenäinen onnellinen perhe,” on Morton sanonut.
Kuulimme sitten soitettuna kappaleet King Porter Stomp, Buddy Boulden’s Blues, Charlie’s Blues ja Kansas City Stomps. Sen jälkeen kuului taas kovaäänisistä alkuperäisnauhoitus Mortonin soittamana ja laulamana. Siihen perään yhtye soitti kappaleet Honey Babe, Hyena Stomp, The Pearls, Doctor Jazz ja Grandpa’s Spells muiden muassa ja sitten kuulimme nauhalta Mortonin puhetta siitä mitä jazz on hänen mielestään.
”Mitä jazz on?”, siihen ei varmaan ole yhtä yksinkertaista vastausta, mutta Mikko Innanen kertoi jazzista omasta näkökulmastaan näin.
– Jostain syystä jazz on sellainen musiikin alue, mikä pitää määrittää tavalla tai toisella, sille pitää löytää merkitys. Itse en tiedä mitä se on. Monilla tuntuu olevan siitä vahva mielipide ja Morton oli yksi tällaisia persoonia, jolla oli ehdottoman vahva mielipide asiasta. Hänen kuolemansa jälkeen on tullut paljon uusia sellaisia jazzpersoonia, joilla on myös tarkka käsite siitä. Etsin itse tähän edelleen vastausta. En osaa ottaa tähän asiaan kantaa muiden muusikoiden puolesta. Sanoisin kuitenkin, että Mortonin musiikki on uraa uurtavaa joka tapauksessa, huolimatta siitä oliko hän jazzin keksijä tai ei. Hänen sävellyksiä on erittäin hieno soittaa.
Lopussa kuuntelimme vielä pari kappaletta Sweet Substitute ja Black Bottom Stomp, johon Sepolla oli oma versionsa vähän muusikkohuumorilla höystettynä. Mikko Innanen kiitti koko organisaatiota tapahtuman järjestelyistä ja yleisöä, jota riitti joka konserttiin. Käytännössä lähes kaikki konsertit olivat täynnä jazzista kiinnostunutta yleisöä.
Tämä viimeinen varsinainen konsertti oli todella mieleenpainuva, erittäin hieno ja näyttävästi läpiviety kokonaisuus, missä pääsimme jazzin alkuperäisen ytimen makuun mukaan. Tämä oli rohkea uusi kokeilu myös Korpo Sea Jazzin puolesta ja onnistunut sellainen.
Korpo Sea Jazz 2015
Korpoström, Saaristokeskus, lauantai 25.7.2015,
20:00 The Korpoström Red Hot Peppers
