Torstai-perjantaivälinen yö toi muassaan pohjoisille leveysasteille raisun tuulen että lumituiskun. Lumi muodosti pienemmän probleeman Saariselän Kaamosjazzille, mutta tuuli teki aikamoiset tepposet vaurioittamalla jazzareenan telttaa niin pahoin, että perjantain päiväsoitot siinä oli soitettu jo ennenkuin ne pääsivät edes alkuunsa.
Järjestelyorganisaatio oli tiukan paikan edessä. Katse kohotettiin kohti taivaita ja Tuupa Recordsin porukat vannoivat laantuvan tuulen myötä telttajazzien raikavan lauantaina. Nyt oli kuitenkin pikaisesti käännyttävä “Isä” Taivaisen, etunimeltään Erkin puoleen, joka toimi tunturipappina isännöiden Saariselän kappelia. Ja apu akuuttiin hätään löytyikin upeasti sieltä…
Josko öinen myrskytuuli oli negatiivista, niin lämminhenkiseen kappeliin puhalsi lempeän positiivinen pohjoistuuli! Sen vinkan nimi oli Ulla Pirttijärvi & Ulda, saamemusiikin kansainvälisesti arvostettu kokoonpano. Meille useimmille lantalaisille täysin tuntematon. Valitettavasti!
Nykyään Utsjoella asuva laulaja-joikaaja Ulla Pirttijärvi (s. 1971) on monelle tuttu 1980 -luvulta yhtenä Angelintytöistä. Hän siirtyi 1990 -luvun alkupuolella sooloartistiksi. Ulda yhtyeensä hän perusti 2009. Pirttijärvi on tehnyt uransa aikana paljon yhteistyötä monien norjalaisten ja suomalaisten (mm. Rinneradio ja Wimmen) kanssa.
Ja mikäs on tehdessä, sillä pienikokoinen pikisilmä omaa todella voimakkaan äänirepertoaarin, jossa liikutaan paljolti myös kurkkulauluosastolla. Näillä peruselementeillä hän luo ilmoille mitä ihanimmat ja helyttävimmät joikut, vastapainonaan raastavan repivät myrskyn myllerryksen äänimaailmat. Todella monipuolinen taituri, joka elää kappaleidensa mukana todella intensiivisesti.
Jos joku kuvittelee, että joiku on Pirkka- Pekka Peteliuksen ja kumppanneiden ”nunnukanuu” tai ”lailalöileilaa ja leilalöilailaa”, on totaalisen väärässä. Nyt Saariselän kappeli sai todistaakseen perjantain aikana kolme eri konserttia, jossa Pirttijärvi & Ulda esittivät hienosti sovitettuja joikuja ja muuta Saamenmaan musiikkia. Rytmiltään ne edustivat täysipainoista etnistä ja globaalia poljentoa. Poljentoa, jossa monipaikoin liikuttiin lähes etnojazzin kuvioissa. Moninpaikoin ero jazziin olikin jopa hiuksen hieno, joten ehkäpä Ulla kumppaneineen toteuttaa tulevaisuudessa toiveeni saamejazzista.
Uldan kokoonpanossa lyömäsoitinosastoa komensi mallikkaasti iloinen norjalainen Jakop Jansen mitä moninaisimmilla soittimilla, niin omatekoisilla kuin tehdasvalmisteilla. Puhaltimia soitti Värttinästä tuttu Janne Lappalainen rääkkyläläisen mallikkaasti. Viulun kieliä jouhitteli ja näppäili Heermannin Antilta oppia saanut Pessi Jouste ja mandoliinin kielipareja että kitaraa helkytteli isänsä Marko Jouste. Hienosti soiva nelikko, joka täydensi upeaa Pirttijärveä, eikä soolosoitteluissakaan ollut valittamista… Saamejazzin odotukset vain vahvistuivat.
Tämän tunteikkaan ja mainion saame-esityksen vieraiksi odotettiin saksofoni Mikko Innasta ja haitaristi Veli Kujalaa, mutta he pääsivät mukaan vasta päivän toiseen konserttiin… kiitos jälleen Finnairin… lento Ivaloon myöhästyi. No, ei siinä toisaalta tapahtunut isoa vahinkoa, sillä herrojen osuus Pirttijärven ohjelmistossa rajautui pariin kappaleeseen… mutta ideaa kannattaa kehitellä enemmänkin. Onneksi herroja Innanen – Kujala kuultiin maakuntalaulujen merkeissä loppuillan kappelikonsertissa.
Kaikista päivän epäonnista huolimatta Pirttijärven konsertit Uldineen tarjosivat todelliset herkkupalat saamemusiikista. Toisaalta tosi yllättävinä, toisaalta jazzihmistä tutun miellyttävinä. Kumarrus ohjelmavalinnasta Kaamosjazzin taiteelliselle johtajalle Pekka Tähkävuorelle.
Ulla Pirttijärvi & Ulda (feat. Mikko Innanen & Veli Kujala)
Perjantai 24.11.2017 klo 13.00, 16.00 ja 17.00
Saariselän tunturikappeli
