Jatkuvasta musiikkikaadosta huolimatta, täytyi Pori Jazzissa hetkeksi irtautua Lokkilava/Tedinteltta yhteisöstä ja tallustella Teatterilavalle. Ei suinkaan sen takaosassa olevan whisky-baarin vaan estradilla tulittavan Kahden Miehen Galaksin takia. Toki pohjustuswhiskitkin maistuivat…
Kahden Miehen Galaksin muodostivat totuttuun tapaan urokset Seppo Kantonen ja Joonas Riippa. Kantonen istuen Hammondinsa takana ja Riippa patteriston että muiden kilkuttimien komentajana.
Musiikillinen anti möyrysi ja vonkui massivisena vyörynä Kantosen Hammondin Leslien myötä, jota Riipan täystehorumpalointi että muut kilkutuksentekovälineet oivasti tukivat. Väliin mentiin soitannollisen vuoropuhelun merkeissä. Väliin herkisteltiin ja leijuttiin jossain olemassa olevan ja avaruuden tuntemattomuuden välissä.
Kantonen loi välillä silmänsä ylös taivaisiin ja välillä syntisten soundien helvettiin. Mestarillista soittopelinsä hyväilyä ja rääkkäystä… todella maittavaa kuunneltavaa.
Riipan upeassa työstössä oli mukana myös tavaton koreografia… johon kuuluivat myös erilaisten kilkuttimien ja pillin etsinnät sekä ennen kaikkea huumori… joko tahallinen tai tahaton. Niin tai näin hieno kokonaisuus todelliselta ammattilaiselta.
Kai kappaleilla taisi olla nimetkin, mutta ne lipsuivat ohitse tämän täyteliäisen musiikkihurjastelun aiheuttaman aivosekoilun vuoksi.
Hurjastelua… hulluutta… vaiko huumoria. Siinäpä se. Olipa sitten mitä tahansa, niin mahtavan makoisa jymäys, joka sai kuulijansa hurmokseen.
Olisiko tämän esityksen parempi paikka ollut Tedin teltta? Silloin ainakin suurempi yleisö olisi päässyt osalliseksi matkalle herrojen Kantonen & Riippa ikiomaan galaksiin… tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostamaan järjestelmään… linnunradan muuta taivasta valkeampaa maitovanaa muistuttavaan ulkonäköön yötaivaalla…
