Torstai valkeni hyvän musiikin odotuksen merkeissä. Tiedossa oli täysipainoinen jazzpäivä. Suomalaisittain mielenkiintoa herättivät Päälavan konsertit avannut Teddy’s West Coasters ja hieman myöhemmin Lokkilavalla Suomi-jazzin yksi suurista, tänä vuonna 80 täyttävä, Juhani Aaltonen avasi päivän. Muutenkin jazzin parissa vierähti koko päivä ja ilta Lokkilavan ympäristössä. Siellä tarjonta oli sen verran tanakan tiukkaa, että vain Candi Statonin esitysmuutos ja Caro Emeraldin esiintyminen Päälavalla hieman katkaisi päivän kulkua.
Juhani Aaltosen sävellysteos 1966

Kolmelta suomalaiselta jazzmuusikolta, Juhani Aaltonen, Jukka Perko ja Verneri Pohjola, oli pyydetty kultakin Pori Jazz 2015 juhlavuoden kunniaksi sävellysteos. Heillä oli muuten vapaat kädet edetä sävellysten tekemisessä, mutta sen nimeksi piti tulla ”1966”, ensimmäisen festivaalivuoden mukaisesti. Teosten kantaesitykset oli jaettu kullekin kolmelle Kirjurinluotopäivälle. Ensimmäisen kantateoksen esitti Juhani Aaltonen Quartet torstain lokkilavan avauksessa.
Juhani Aaltosen tyyliin kuuluu nykyään säveltää hyvin melodista teemaa välillä yllättäviä nyanssejakin viljellen. Kvartetin kokoonpano huomioonottaen voisi kuvitella tulossa olevan harras ja rauhallinen retki jazzin syvimpään olemukseen. Aaltosen kvartetissa nimittäin soittivat Iro Haarla, Uffe Krokfors ja Reiska Laine, kaikki hyvin tuttuja artisteja.
”Coltrane -movement” valtasi aikoinaan tenoristit tarttumaan syvälliseen kerrontaan. Moniko tästä joukosta on sillä linjalla yhä edelleen, Juhani Aaltonen kaiketi kuuluu tähän syvällisesti jazzin ytimeen tunkeutuvien joukkoon. Siitä Conclusions -albumi on hyvä esimerkki.
– Coltrane oli oman soittourani alkuvaiheessa tärkeä henkilö, hänen musiikillaan oli hyvä aloittaa. Nyt lavalla oleva ryhmä edustaa sitä henkeä ja tietävät miten tätä hommaa tehdään. Näin totesi ”Junnu” avauspuheessaan.

Eilen myös soitto aloitettiin Coltranen kappaleella Ogunde. Rautapallossa Aaltonen soitti huilua maalaillen sävellystä äkkinäisillä viiveisillä toistoilla. Kuulimme myös Uffen jänteistä basson ”sahausta” jousella.
Jatkossa mentiin Iron sävellyksillä He Leads Me Beside Quiet Waters ja pohjattoman surun sävyttämä Agabe Love. Sitten kuultiin kantaesityksenä Aaltosen uutuustuotanto, Pori Jazzeille tekemä 1966, mikä on Junnun mielestä mielenkiintoinen nimi ja vie muistot viidenkymmenen vuoden taakse. Tyypillisen melodisen linjan lisäksi kappaleesta löytyi vanhaa progressiivista tohinaa ja kovemman linjan freepainoitteista jyystöä, josta Reiskakin näytti oikein innostuvan rumpujen takana.
– Muistan nuo ajat todella hyvin, näitä nykyisiä aikoja en niinkään hyvin. Tämä heijastaa niitä aikoja, mitkä olivat minulle tärkeitä siihen aikaan, tämä on nyt sitten ensiesitys tätä lajia, sanoi Junnu.
Hyväksi lopuksi kuulimme kvartetin ohjelmassa pitkään mukana olleen syvällisen tunteen purkauksen Reflections -kappaleen myötä.
Pori Jazz 2015
Kirjurinluoto, Lokkilava, torstai 16.7.2015
15:15 Juhani Aaltonen Quartet