Viapori Jazz on lunastanut paikkansa omanlaisenaan musiikkitapahtumana kotimaisessa festivaalikalenterissa. Yleisö on oppinut etsimään Suomenlinnasta jotakin erilaista ja se vaatii taiteelliselta johtajalta, Jukka Perkolta, mielikuvitusta. Onneksi hänellä on apunaan luottohenkilöitä etunenässä Marzi Nyman ja Teemu Viinikainen ja tietysti Lassi Ikäheimo ja Esa Toivanen.
Tapahtuma on osana Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaa, joka tarjoaa hieman näkyvyyttä, lisäksi merkittävää taloudellista tukea saatiin tänä vuonna Rudukselta, Terveystalolta ja Teknologiateollisuudelta.
Lisäksi apuna on joukko vapaaehtoisia, joista tunnistin kuljetuspäällikkönä toimineen trumpetisti Jermu Koivukosken. Tarjoilupuolesta vastasi Suomenlinnan ravintoloitsijat.
Keskiviikosta lauantaihin, 10 konserttia ja 3 venueta, siinä puitteet, kirkosta kellariin. Omaan kalenteriin sopi tällä kertaa vain lauantai ja siitäkin illan kolme viimeistä keikkaa. Harmi Milo & Moses on siis edelleen näkemättä.
Festivaalilla julkaistiin lauantaina 26.8. Seppo Kantosen koostama ensimmäinen, suomalaisiin sävellyksiin perustuva nuottikirja, Respect – Jazz in Finland – The Real Book.
Piae Cantiones 2.0 – Seppo Kantonen Band & Aija Puurtinen
Tenalji von Ferseniin oli kokoontunut monenkirjava joukko kokemaan mitä ihmettä voi saada aikaan ottamalla käsittelyyn Piae Cantiones´in , ensimmäisen julkaistu suomalaisen laulukirjan. Sen ensiversio ilmestyi 435 vuotta sitten. Konsertissa kuullut kappaleet pohjautuivat julkaisun sävelmistöön, mutta olivat kulkeneet Seppo Kantosen suodattimien läpi. Paikalla oli siis kuoroihmisiä ja laulutaiteen ystäviä normiyleisön lisäksi.
Bändissä musisoi Sepon lisäksi Teemu Viinikainen ja Mikko Hassinen ja itseoikeutettuna tohtori Aija Puurtinen. Kaikille riitti tekemistä Sepon sovituksissa, mutta laulajan rooli oli niin haastava, että Aijan osuutta ei kyllä pysty kukaan paikkaamaan. Alun perin kuorolauluksi kirjoitetut laulut piti toteuttaa nyt yhden ihmisäänen voimin. Erilaiset luupit, efektit ja kaiut tekivät kymmenkunnasta laulusta mielenkiintoisen kokonaisuuden. Osa lauluista esitettiin latinaksi ja osa suomeksi.
Äänimaailmasta erottui utua ja usvaa, särökitaraa, suistomaan kitaraa slidella ja ragtimea syntetisaattorilla, tangokomppia ja 5/4-osa poljentoa, kurkkulaulua ja jodlausta, ärinöitä ja murinoita. Mikolla oli rumpusetin lisäksi käytössään ”matolaatikko” jolla joukkoon lisättiin ratinoita ja ritinöitä. Urkupiste oli useassa kappaleessa pohjalla tai sitten toistuva rytminen kuvio. Muusikoilla oli kullakin hetkensä sooloilla . Muutamaan kappaleeseen oli Seppo varannut Aijalle erityistä vapautta ja tilaa näyttää, mitä kaikkea laulajan kurkku pystyy tuottamaan, silloin oppi ei ole ojaan kaatanut.
Perko – Edelmann – Paatelma
Tahoillaan virsiä ovat varioineet niin Jukka Perko, kuin Samuli Edelmann. Suomenlinnan kirkossa he viimein yhdistivät voimansa esittäen niin versioita tutuista virsistä, kuin muun muassa Toni Edelmannin sävellyksistä Samulin taannoiselta Vaiheet – albumilta. Kantava kokoajana ja taustojen luojana herroille toimi Samulin hovimuusikkona tunnettu Matti Paatelma syntikkanipun takana.
Tämän konsertin materiaali oli tuttua materiaalia, jota yleisö rakastaa. Kirkon pitkään soiva akustiikka sopii tämän kaltaiselle, osin jopa mahtipontiselle esiintymiselle. Puheitta paras ja niinpä reilu tunnin konsertti vietiin läpi ilman välispiikkejä.
Sä muistatko vielä sen virren aloitti ja lopetti keikan, ylimääräisenä 555. Samulin laulu virressä Kosketa minua henki sai tukea kahden miehen enkelikuorolta. Toni Edelmannin säveltämä ja Pertti Reposen sanoittama Miten ja miksi on tuttu myös Vain elämää yhteyksistä. Kaunis, chanson-henkinen kappale sopi hyvin myöhäiselokuun illan pimetessä alttari-ikkunoiden takana.
Rahan Rytmi – Mainosmusiikkia Vuosien Varrelta
Marzi Nymanilta voi odottaa mitä tahansa. Tällä kertaa Marzi hoiteli illan kulkua keyboardien takaa. Muut muusikot olivat myös soittimiensa mestareita. Kitarassa Jarmo Saari, bassossa Ville Herrala ja rummuissa Anssi Nykänen. Tutkimustyötä mainosmusiikin arkistoissa oli tehnyt Taneli Pyysalo.
Mainosmusiikki on jäänyt varsin vähälle huomiolle ja arvostukselle. Muutamien sekuntien, korkeintaan minuutin tai pari kestävät teokset soivat mainosfilmien taustalla, jolloin kuva ja tuote vievät päähuomion. Kuitenkaan musiikin merkitystä ei voi väheksyä. Jotkin sadoista ja tuhansista teemoista ovatkin nousseet ikivihreiksi, jopa juomalauluiksi rapujuhliin, kuten esimerkiksi Kalle Kaartisen Ajatar on Foorumissa.
”Konserttimme on perkeleellisten markkinavoimien ja jumalaisen musiikin yhdistelmä, joten nauttikaa”, ja sitten mentiin. Halvan maukasta makeaa, Kuppi teetä ja sympatiaa, Lada, Jambo-patukka, Yks-kakkaa kanan-kakkaa, Kikkoman, Hetki sininen, Katarol-Leijona-Proffa –pastillisikermä ja tietysti Juhlamokka, joka tehdään samalla ammattitaidolla kun koko konsertti. Illan erä helmi oli Itäkeskuksen mainosbiisi, jonka oli tehnyt Juice Leskinen.
Kappaleiden välissä tai niiden päälle Taneli videotykitti alkuperäisiä mainoksia esiintymislavan takana olevalle valkokankaalle. Kokonaisuus oli viihdyttävä, hauska ja osin nostalginen. Korvamadot veivät heti ajatukset vuosien taakse.
Ylimääräisen Siljan risteilymainosmusan soidessa oli hyvä suunnistaa kohti lauttarantaa ja Helsingin häämöttäviä mainosvaloja.
