Taiteellinen johtaja Jan Hultin oli sijoittanut Joroisten Musiikkipäivien keskiviikkoillan 27.7. ohjelmaan todellisen nostalgian namupalan: Geog Ots – Rakastan elämää. Kaiken kansan muistelonautinnon, jonka esitti Kuopion Kaupunginorkesteri Petri Juutilaisen johdolla laulusolistinaan baritoni Gabriel Suovanen.
Joroisten urheilutalon tikahduttavan kuumaan saliin oli saapunut paikalle kolme ja puolisataa nostalgian janoista kuulijaa, joille oli varattu salin taustalle että sivulle sukkatanssitilaa… turhaan, sillä niin intensiivinen ja mukaansa imevä musiikkitarjonta oli, että ahterit pysyivät tiukasti tuoleilla. Ainoastaan puoliaika sai yleisön liikkeelle vilvoittelemaan ja virvokkeita nautiskelemaan.
Kuopion kaupunginorkesteri oli upeassa iskussa, vaikka eletäänkin kuuminta kesäloma-aikaa. Kapellimestari Juutilainen viittoi pitkillä käsillään ja ilmekielellään orkesterin soittajat hienoon Ots -huumaan. Välispiikeissä Juutilainen kaappasi myös saliyleisön tiukkaan syleilyynsä viäntämällä mukavia juttuja aidolla savolaisella lupsakkuudella että kielellä. Voe tokkiisa!
Orkesterin vahvistuksena oli haitaristivelho Mika Huusari Kotkasta. Hän toikin mukavaa lisätunnelmaa moniin Otsin laulamiin kappaleisiin. Ja tempaisipa toisella puoliajalla myös räväkästi palkeet selällään Säkkijärven polkan. Kaupunginorkesterin rivissä istui myös tuttuja jazznaamoja, vakiokalustoon kuuluva basisti Jarkki Hiekkala että ”tuuraaja”, rumpali Kepa Kettunen, savolaista ukkösluokkaa kumpikin.
Illan laulusolisti Suovanen on ruotsalainen oopperalaulaja, joka syntyi suomalaisisista vanhemmista 1974 Tukholmassa. Hän on uransa aikana esiintynyt useiden maiden oopperoissa ja konserttisaleissa. Ja mikäs siinä, sillä ääntä herralla tuntui riittävän. Ja taitoa myöskin. Mutta yksi asia kiusasi hieman välillä, hän ei laulanutkaan pilkulleen kuin Georg Ots aikoinaan teki. Naurettavaa sinänsä, sillä tottakai kappaleet olivat hänelle sovitetut ja nytkin upeasti esitetyt… mutta tällaista tämä on.
Josko ruoditaan ensin ne pari konsertin jazzkappaletta. Ensimmäisenä Joseph Kosman Autumn Leaves ja toisena Nat King Colen tutuksi tekemä Mona Lisa. Viittaan edellä esittämääni seikkaan. Myös ooppera-ammattilaisen hengitystekniikka on erilainen kuin jazzalaulajilla, joten sovitukset ovat erilaiset. Mutta Gabrielille toki täydet pisteet… Do you smile to tempt a lover, Mona Lisa – Or is this your way to hide a broken heart…
Ots -osiossa Suovanen esitti mm. kappaleet Kalastajan laulu, Moskovan Valot, Mustanmeren valssi, Rakastan sinua elämä sekä monta monta muuta ikimuistoista sävelmää. Yleisön kanssa osittaisena yhteislauluna esitettiin Raimond Valngren Saarenmaan valssi. Yleisö keinui laidasta toiseen Juutilaisen humorististen ohjeiden mukaan ja kertosäe raikui kuuluvasti myös urheilutalon avointen ovien kautta ympäröivään luontoon.
Yhteislauluna yleisön kanssa esitettiin myös onnittelut Suovasen syntymäpäiviä viettävälle äidille. Lämmin tunteikkuus ja läheisyys täytti salin.
Muikeassa vedossa ollut kaupunginorkesteri soitti välillä muutaman soolosoiton, Suovasen vetäessä henkeä ja nauttiessa kivennäisvettä estradin ulkopuolella. Mutta pian kajahti Juutilaisen ääni: Gabriel, tule takaisin!
Persoonallinen, lämminhenkinen ja teeskentelemätön konserttikokonaisuus. Tasollisesti todella makoisa. Pienen festivaalin oiva osoitus siitä, kuinka musiikilla ei ole rajoja… iso kaupunginorkesteri, oopperalaulaja, haitaristi, big band virtuoosi kapellimestarina.. yleisönä yhtälailla kartononherrat kuin tavalliset tossunkuluttajat. Yhteenkuuluvuus oli kouriintuntuvaa.
