Laulaja ja lauluntekijä Johanna Kurkela oli Ilmajoen musiikkijuhlien konserttivetonauloja. Johannalla on harvoille suotua karismaa, salaperäistä tenhovoimaa. Hän on lavalla vaatimaton, suorastaan ujo, puhuu hyvin vähän ja lähes kuin anteeksi pyydellen – ja silti hän huokuu vaikutusvoimaa ja rakastettavaa energiaa.
Nuoresta iästään huolimatta Johanna (28) on ehtinyt olla jo monessa mukana – levytysura käynnistyi jo 2004 Tomi Metsäkedon kanssa duetolla Tahdon tanssia kanssasi. Hänellä on nimissään jo viisi studioalbumia, joista Sudenmorsian julkaistiin 2012. Jazzin ystävät muistavat UMO:n joulukiertueen 2011, jossa Johanna oli solistina.
Iskelmällisesti käynnistynyt ura on kehittynyt kokeilevampaan suuntaan. Musiikkia nuorelle vokalistille ovat säveltäneet mm. Tomi Aholainen ja Juha Tapio. Hänen esikoisalbuminsa oli Hetki hiljaa. 2007 ilmestyi hänen toinen studioalbuminsa Marmoritaivas.
Kolmas albumi Kauriinsilmät vakiinnutti Johannan aseman merkittävänä levyartistina, ja Hyvästi, Dolores Haze nousi jo ensimmäisellä listaviikollaan albumilistan kärkeen. Nimilaululla on kytkentä Vladimir Nabokovin romaaniin Lolita (1955). Tarina kertoo keski-ikäisen miehen, Humbertin, seksuaalisesta hullaantumisesta 12-vuotiaaseen tyttöön nimeltä Dolores Haze, jota Humbert kutsuu nimellä Lolita.
Kokoelmalevyn jälkeen ilmestyi viime vuonna artistin viides studioalbumi Sudenmorsian, mikä on Johannan kokeellisinta musiikkia tähän asti. Omintakeinen ja helposti tunnistettava tyyli on herkkä tai hauras, tunnelmainen ja romanttinen varsin vanhanaikaisella tavalla, olematta silti makean hempeämielinen. Kaikki kyynisyys ja sarkasmi ovat hänen työstään kaukana.
Laulamisen lisäksi Johanna soitti estradilla myös viulua. Repertoaari muodosti komean kokoelman vanhoja hittejä Yksinkertaista, Veitsenterällä, Perhonen ja Marmoritaivas. Lavalla hän saavuttaa vaivatta levytysten kvaliteetin, ja esityksessä on lämpö mukana. Hän laulaa hyvin kauniisti, liikkuen vaivattomasti falsetin avulla laajalla skaalalla. Musiikki oli seesteistä ja elegantilla tavalla kaunista.
Osaava yhtye
Johanna Kurkelan yhtye oli pienimuotoinen, mutta jäntevä ja soitossaan täsmällinen. Tomi Aholaisen kosketinsoittimet toivat taustalle prameita harmonioita. Toisaalta sointuosuuksia olisi ehkä voinut muotoilla hieman kunnianhimoisemminkin, ja rohkeampi stemmalaulu Johannan kanssa elävöittäisi tuotosta.
Aholaisen kosketinsoittimet toimivat pätevästi eteerisen laulun taustalle. Oikeastaan ainoa, mitä jäi kaipaamaan, oli Johannan levyillä usein kuultava vonkukitara. Se kytkee hänet läheisesti vanhan Jefferson Airplanen sointimaailmaan, jonka vokalistia (upea Grace Slick) Johannan lauluääni jossain määrin muistuttaakin.
Teho Majamäki (Samuli Johannes Majamäki, 42) on todellinen lyömäsoitinten shamaani; lavalla on kirjava kokoelma mitä kummallisimpia perkussioita, ja tätä sangen sekakoosteista settiä hän hallitsee suvereenisti. Tehon pääsoitin on vibrafoni, mutta hän soittaa myös marimbaa, udua, putkea ja muita lyömäsoittimia sekä kosketin- ja kielisoittimia.
Teholla on omintakeinen tyyli soittaa näitä kokoelmiaan seisaaltaan, ja toisinaan intialaistyyliin lavalla istuen. Ilmajoella hän innostui myös lyömään perkussioita avokämmenin tai muilla perkussioilla tai jollakin, mikä elävästi muistutti saunavihtaa. Loistavaa! Vielä kun rummut saavat kantapäätä ja kyynärvartta, ollaan saavutettu ja ehkä jo ylitettykin täydellisyyden rajat.
Tehon omintakeinen tyyli sopii hyvin Johannan nykysuuntauksen arvoitukselliseen ja ajoin suorastaan enigmaattiseen tyyliin. Intensiivisellä klubikeikalla kaksikko ilman pienintäkään epäilystä vie porukat transsiin, aivan kuten Teho teki Ismo Alangon kanssa Keitelejazzissa 2008.
Tero Siitonen vuorotteli kontrabasson ja bassokitaran välillä joustavasti. Bassokulkuihin ehkä kaipaisi hieman enemmän ääniä, nyt ne rakentuivat lähinnä vain perusäänille. Bändi saattaisi hyötyä Joni Mitchellin kaltaisesta lähestymistavasta, jossa edesmennyt Jaco Pastorius tyylitteli hienoin skaaloin nauhattomalla bassokitaralla Jonin kuulakkaan laulun taustalla.
Johanna Kurkela on mielenkiintoisessa vaiheessa sooloartistin urallaan. Toivottavasti saamme jatkossa kuulla viehättävältä tulkitsijalta lisää myös jazzia.
Johanna Kurkela Ilmajoen musiikkijuhlien ooppera-areenalla su 9.6.
Johanna, laulu, viulu; Tero Siitonen, kontrabasso, bassokitara; Teho Majamäki, lyömäsoittimet; Tomi Aholainen, kosketinsoittimet, laulu, Mikko Loukola, äänentoisto
