Sunnuntai avautui erinomaisessa säässä ja se sai myös kansan liikkeelle jazzkadulle iltapäivällä kahdelta alkaneissa konserteissa. Olisiko ollut niin, että ensimmäisenä esiintynyt Johanna Iivanainen Trio oli se vetonaula, mikä toi musiikin ystäviä laidasta laitaan lavan ääreen. Kun tulin varttia ennen alkua paikalle, niin kaikki istumapaikat oli jo vallattu ja suuri määrä ihmisiä seisoskeli jo kadun varressa. Seuraavien esiintyjien vuoron tullessa tilaa oli hyvin istuskella leveästi paikalla.
Johanna kuuluu suuren yleisön suosikkeihin musiikkia sen enempää luokittelematta. Hänet tunnetaan herkän pehmeiden ja intiimien laulujen esittäjänä, mitkä vetoavat suomalaisen luonteenpiirteeseen.
Olen kuullut Johanna Niemelää (nyk. Iivanainen) ensimmäisen kerran jo parikymmentä vuotta sitten Ylläksellä, missä hän oli esiintymässä silloin Unit 6 -yhtyeensä kanssa laulaen rehellistä jazzia.
Silloin totesin hänen potentiaalin juuri jazzlaulajana. Hän esiintyikin pitkään tällä uralla, mutta on nykyisin jo vuosikausia ollut mukana monen suunnan musiikin esittäjänä populäärimusiikista kansanlauluihin ja runojen pohjalta tehdyn musiikin parissa erityisesti pienyhtyeiden kanssa.
Varsinaista vakituista jazzyhtyettä hänellä ei nykyään ole, vaan hän esiintyy vierailevana solistina erilaisissa kokoonpanoissa, myös isojen orkestereiden projekteissa. Hänen musiikillisia kumppaneitaan ovat mm. UMO Jazz Orchestra, Turku Jazz Orchestra, Jukka Perko, Eero Koivistoinen, Antti Sarpila, Riku Niemi Orchestra ja useat sinfoniaorkesterit.
Hän on esiintynyt duona kitaristimiehensä Mikon kanssa jo pitkään, mutta nyt on syntynyt uusi projekti, missä mukana on Pori Jazz taiteilijaksi vuonna 2010 valittu Panu Savolainen. Tuolloin vasta 20 vuotta täyttänyt vibrafonisti on noussut ryminällä vibrafonistien kärkikaartiin myös kansainvälisesti.
Johanna Iivanainen Trio esitti musiikillisen kavalkadin, millä läpileikattiin musiikin lajeja laajalla rintamalla.
Esitys sisälsi monipuolista lähestymistapaa musiikin eri alueille. Suomalaista sävelkulkua tuli alkuun, kun ensin tehtiin pilli pajupuusta ja kuljettiin Toivo Kärjen tahtien mukaan Hiljaista Kylätietä, minkä perään tuli lisää kotimaista laulelmaa Sinut on Kutsuttu. Sinikka Svärdin runoteoksiin tehdyt laulut johdattelivat hymyillen kulkuun tässä maailmassa ilottomassa ja kuinka voin tuoda valoa pimeyteen, jos sydämestä hymyilen. Seuraavassa taas pyrittiin irtautumaan ihmisten kiireisestä nykymaailman menosta hetkeksi ja hiljentyä siinä hetkessä olemisen onneen, Hiljainen Onni.
Sen jälkeen tunnelma muuttui, kun Johanna lauloi Cassandra Wilsonin tunnetuksi tekemän kappaleen Children of the Night. Siinä mentiin bluesin pariin ja muusta ohjelmarakenteesta poiketen hiljaisesta kauniin taustan värittämisestä Mikko päästettiin irti kitaransa kanssa tähän kappaleeseen hyvin sopivasti nautittavan rosoisen soolon muodossa.
Sitten siirryttiin takaisin kauniin balladin Answer Me My Love pariin ja perään Johanna jatkoi laulamalla pop-klassikoksi muodostuneen Cyndi Lauperin kappaleen Time After Time. Sitten palattiin vielä runouteen Larin-Kyöstin tekstiin Panun tekemällä sävellyksellä, Sinut Nähdä. Ohjelman viimeisenä lauluna kuultiin Kiitän Sinua. Pitkien suosionosoitusten saattelemana trio esitti tämän jälkeen vielä kaksi kappaletta, ensin Tender Eyes, missä oli musikaali-sävellyksen tuntua. Kaiken päätti lyhyesti Panun liikuttava sävellys Motions.
Ihan suoranaista jazzkappaletta ei käytännössä ollut mukana, vaikka moniin kappaleisiin oli sovitettu perinteistä jazzhenkeä, mikä ilmeni soittimien, kitaran ja vibrafonin, luoman melodisen harmonian soitinvärinästä sekä Johannan sanattoman hyräilyn ja osittaisen scat-laulun vaikutuksesta muutaman kappaleen aikana.
Pääasia oli kuitenkin se, että yleisö sai sen mitä oli tullut kuuntelemaan Johanna lämpöisen herttaista laulua. Hyvin akustinen tunnelma oli lähes käsinkosketeltavan herkkää. Muutenkin aurinkoisen lämpimästä säästä nautiskellut yleisö ei varmasti jäänyt ainakaan esityksestä kylmäksi.
Pori Jazz 2017, sunnuntai 9.7.2017
LähiTapiola-lava
14:00 Johanna Iivanainen Trio
