Hyvät ulkomaiset solistivieraat, onnistunut ohjelmistovalinta, laadukkaat sovitukset ja mainio taustayhtye. Siinä kiteytettynä Hietalahti soi-festivaalin pääkonsertin anti Aleksanterin teatterissa. Näin uusi jokavuotiseksi suunniteltu musiikkitapahtuma pääsi komeasti käyntiin.
Alkujaan festivaalille oli suunniteltu useampiakin tilaisuuksia eteläiseen Helsinkiin, mutta koronatilanteen rajoitusten tuoman epävarmuuden takia useimmat pienimuotoiset konsertit peruutettiin. Mutta onneksi pääkonsertti pystyttiin järjestämään.
Konsertissa oli kaksi ulkomaista solistia, tanskalainen laulajatar Sinne Eeg ja ruotsalainen trumpetisti Karl Olandersson. Vaikka kumpaakaan heistä ei täällä ennalta tunnettu, ennakkoluulottomat vierasvalinnat osoittautuivat hyvin perustelluiksi.

Jenkeissäkin opiskellut ja siellä myös keikkaillut Sinne Eeg edustaa kunniakkaasti perinteisemmän jazzlaulun jatkumoa. Hänellä on kaunis ääni ja selkeä intonaatio pystyen myös eläytymään tekstien sisältöön dramatisoimatta silti liikaa. Toki olisi ollut mukava kuulla myös yksi sellainen vauhtinumero, jossa Sinne olisi päässyt esittelemään scat-taitojaan.
Karl Olandersson paljastui jazzin ammattimieheksi, jolla on hyvä tekniikka ja tuhti soundi torvessaan. Hän soitti etupäässä keskirekisterissä jouhevasti eteneviä sooloja, mutta väläytteli muutamaan otteeseen myös ylärekisterin hallintaansa.
Suuri kiitos konsertin onnistumiselle lankeaa koko festivaalin taiteelliselle johtajalle ja konsertin house bandia, UMO Helsinki Ensemblea johtaneelle ja sovittaneelle Tero Saartille, joka oli kehittänyt hyvin toimineen konserttikokonaisuuden. Ohjelmisto oli ennakkoluulottomasti koostettu ennalta tuntemattomista kappaleista, joista osan vierailevat solistit olivat kirjoittaneet.
Mukavina yllätyksinä ohjelmassa olivat pari riisutulla kokoonpanolla esitettyä numeroa, joista varsinkin Olandersson ja rumpali Markus Ketola tarjosivat duetossaan roppakaupalla kekseliäitä oivalluksia.
Trumpetisti Saartin ja Ketolan lisäksi house bandissa soittivat tenoristi Manuel Dunkel, pianisti Juho Valjakka ja basisti Antti Ahoniemi. Eniten heistä soolotilaa sai Dunkel, jonka väkevät soolot kuuluivat konsertin kohokohtiin. Manu on kiistatta ikäpolvensa (kohta 50 v) kovimpia soittajia, jonka solistilliset kyvyt ovat UMO:n riveissä jääneet joskus turhan vähän käytetyiksi. Mutta tilannehan korjaantuu ainakin osin 2. marraskuuta, jolloin UMO omistaa kokonaisen konsertin tasavuosia juhlivalle Manulle.
Myös suomalaisen jazzin tulevaisuuden lupaussukupolvea edustavat Valjakka ja Ahoniemi täyttivät komemasti paikkansa paitsi hyvää säestystyötä tekevinä myös solistitaitojaankin väläytelleinä soittajina.
Hietalahti soi-festivaalin pääkonsertti 2.10. Aleksanterin teatterissa. Esiintyjinä Sinne Eeg, Lars Olandersson ja UMO Helsinki Ensemble.