Carl Winther Trio oli nor.DIG festivaalin virkistävä tanskalaislataus. Samalla se edusti festarin ehkä perinnetietoisinta sessiota. Torstaisen konsertin lisäksi ohjelmaan sisältyi myös workshop taideyliopiston opiskelijoille. Bändi on soittanut jo vuodesta 2011 saakka ja se on ahkeroinut jo yli 500 keikkaa ympäri maailmaa. Mallikelpoisesti toimineen keikan – yhdessä tenorisaksofonisti Timo Lassyn kanssa – jälkeen oli tilaisuus keskustella bändinjohtajan kanssa, mistä seuraavassa otteita.
Winther itse on pianisti ja huikean kokenut muusikko, samalla kuitenkin vaatimaton ja tärkeilemätön. Trion ohjelmistossa kauniit balladit vuorottelivat hillittömien, virtuositeettia ilmentävien vauhtinumeroiden kanssa.
Millaisia kokemuksia workshop nuorten musiikinopiskelijoiden kanssa antoi kokeneille muusikoille?
– No, tietty jengi oli aluksi hiukan ujoa ja varovaista, mutta rohkaistui pian ilmaisemaan itseään ja tuli kommunikatiivisesti mukaan. Ilahduin osallistujien aidosta osallistumisesta ja meillä oli oikein hauskaa yhdessä, Winther hehkuttaa.
Winther oli pannut mielihyvän tuntein merkille suomalaisten osaamisen. Paljon puhuttu suomalaisten ujous ja huono itsetunto lienevät sitten tällaisen varovaisuuden taustalla, vai..?
– Mutta tuohan on stereotypiaa! Winther keskeyttää alkuunsa. -Teemme tätä ympäri maailmaa, ja kaikki workshop -oppilaat kaikkialla ovat aluksi vähän ujoja ja enemmän tai vähemmän kipsissä!
-Totta kai trioformaattia on aloittelevan muusikon aluksi hiukan vaikea hahmottaa, mutta se juuri on kehittävää.
Haasteellinen trioformaatti
Jazztrio on yksi jazzin eniten käytetyistä yhtyeformaateista – ja samalla vaikeimmista. Kiinnostaa kuulla, miten sitä voi opettaa.
– Ei voikaan, siis sanan perinteisessä merkityksessä, Winther sanoo.
– Jazztriossa voit luottaa vain itseesi, omaan osaamiseesi ja kahteen muuhun muusikkoon – siinä kaikki, mitä sinulla on. Triossa muusikko on aina ”alasti” – siis omana itsenään. Tilanne on aivan toinen vaikkapa oktetissa tai vielä enemmän big bandissa, jossa voi toisella tavalla tukeutua isompaan soittajayhteisöön tai voi esimerkiksi ottaa hiukan varovaisemmin jonkin partituurin vaikean kohdan.
Trio siis haastaa muusikon ja rohkeutta löytyy nuorista muusikoista ja rooliin täytyy kasvaa. Winther haluaa innostaa nuoria muusikoita muodostamaan triokokoonpanoja ja kokeilemaan siipiään.
Entä tuo pohjoismaisen jazzin ominaislaatu – miten sen voisi määritellä? Tuokin on hiukan vaikea asia; musiikkihan on universaali kieli, Winther pohtii.
– Olimme esimerkiksi Liettuassa äskettäin ja olin ilahtunut siitä kommunikaation helppoudesta, mikä meillä oli siellä. Täysin vaivatonta ja innostunutta, kuten täälläkin!
Winther oli yllättävän hyvin perillä suomalaisen jazzin ja improvisoidun musiikin nykytrendeistä, samoin ansiokkaasta folklore-tutkimuksesta. Pohjoismainen jazztunnelma on helppo kokea, mutta vaikea määritellä.
– Musiikilla luotuja tunnelmia ja vaikutelmia on erittäin vaikea kategorisoida, Winther muistuttaa.
– Otetaan esimerkiksi loistava Timo Lassy – hänhän on suomalainen, mutta lämpimän ja täyteläisen tenorisoundinsa ja hienon fraseerauksensa ansiosta hän voisi minkä tahansa johtavan soul-bändin solistina!
Pohjoismainen tai yleiseurooppalainen jazz kiinnostaa myös jazzin kotimaassa, USA:ssa. Winther näkeekin musiikin palaavan takaisin kotiin.
– Olimme Houstonissa, Texasissa, ja mietimme kovasti etukäteen, pitäisikö meidän soittaa paljon bluesia, Winterh kertoo.
– Olimme hyvin hämmästyneitä heidän tietämyksensä korkeasta tasosta eurooppalaisista suuntauksista ja tyylivirtauksista – juuri sitä he meiltä odottivat, eurooppalaista, ei perinteistä bluesia tai barrelhousea!
nor.DIG torstaina 5.10.17: Carl Winther Trio with Timo Lassy (DK/SE/FI)
Carl Winther, piano / Johnny Åman, basso / Anders Mogensen, rummut / Timo Lassy, tenorisaksofoni
