Karibian meren saaret ovat olleet hedelmällinen kasvualusta lukemattomille musiikkityyleille, joista monet ovat levinneet myös ympäri maailmaa. Tällainen on esimerkiksi Jamaikalla 60-luvulla syntynyt reggae. Trinidad-Tobacon lahja ihmiskunnalle puolestaan on ollut calypso, jonka merkittävin naisartisti Calypso Rose villitsi väen Huvila-teltassa.
Afrikkalaisista juurista lähtenyt calypso on musiikkityylinä jo reilut sata vuotta vanha. Sen kulta-aika alkoi 1920-luvun lopulla ja kesti 50-luvulle, jolloin siitä tuli muutamaksi vuodeksi maailmanlaajuista muotimusiikkia kiitos New Yorkissa syntyneen Harry Belafonten, jonka vanhemmat toki olivat Karibialta.
Calypson kulta-aikana sitä hallitsivat hauskoja taiteilijanimiä ottaneet artistit kuten Atilla The Hun, The Lion, Wilmoth Houdini, King Radio, Lord Beginner, Mighty Destroyer ja Lord Executior, joista muutamat levyttivät jo 30-luvun alusta lähtien.
Calypsossa tärkeässä asemassa olivat tekstit, joiden aiheet liikkuivat laajalla aluelle. Toki calypso-lauluissa käsilteltiin ihmissuhteitakin, mutta huomattava osa lauluista käsitteli ajankohtaisia yhteiskunnallisia epäkohtia ja poliittisia kysymyksiä, osin hyvinkin kärjekkäästi. Sen seurauksena 1962 itsenäistyneen, siihen asti brittien siirtomaana olleen Trinidadin siirtomaaviranomaiset sensuroivat hanakasti vallanpitäjiä arvostelleita levytyksiä. Kerrotaan, että monien levyjen painokset upotettiin kylmästi mereen.
Pitkään calypso oli vahvasti miehistä musiikkia, naiset olivat ainoastaan lauluissa aiheina usein kaksimielisin sävytyksin. Lasikaton mursi 70-luvulla taiteilijanimen Calypso Rose omaksunut Linda Sandy-Lewis, joka voitti ensimmäisenä naisena vuotuisen calypson kuninkuuskilpailun.
Calypso Rose on jatkanut komeasti calypson yhteiskunnallista tematiikkaa vaatimalla monissa lauluissaan naisten epätasa-arvon poistamista. Tuloksiakin on tullut. Esimerkkinä tästä hän kertoi konsertissa, että hänen No Madame-laulunsa ansiosta kotiapulaisille säädettiin Trinidadilla kunnon minimipalkka.
Nykyään 77-vuotiaan calypson kuningattaren ura oli jo jäämässä historiaan, kun ranskalainen laulaja Manu Chao 2015 ryhtyi hänen levytuottajakseen ja käänsi Rosen uran uuteen nousuun. Yhteistyön tuloksena syntyi viime vuonna ilmestynyt monia palkintoja kahminut tuplalevy Far From Home.
Levymenestyksen ansiosta Rose ryhtyi uudelleen kiertämään hänelle kootun puhaltajilla ja taustalaulajilla ryyditetyn erinomaisen yhtyeen kanssa. Huhtikuussa alkaneen 37-konserttisen kiertueen viimeisen keikan oli buukannut Helsingin Juhlaviikot Huvitateltaan.
Vaikka takana oli pitkä kiertue elämänsä aikana monenlaisia kremppoja kokenut Calypso Rose osoittautui yllättävänkin energiseksi ja elämänmyönteiseksi esiintyjäksi, joka tosin konsertin puolivälissä kävi vetämässä henkeä jättäen bändin varttitunniksi viihdyttämään yleisöä pitkällä reggae-numerolla. Vaikka bändi soitti taitavasti, niin vasta karismaattisen Rosen paluu lavalle palautti juhlatunnelman.
Kaikki teltassa kuullut kappaleet olivat Far From Homelta. Ne Rose esitti intensiivisesti eläytyen vahvasti teksteihinsä. Tyylillisesti musiikki ei ollut enää perinteistä calypsoa. vaan lähinnä 70-luvulla sen jatkeeksi kehittynyttä socaa (soul of calypso), jossa on vaikutteita mm. reggaesta ja afro-beatista.
Helsingin Juhlaviikot on vaiheittensa aikana laajentanut ansiokkaasti suomalaisten musiikillista kokemuspohjaa tuomalla Huvila-telttaan useita ainutlaatuisia artisteja. Calypso Rose on yksi tällaisista.
